Pakokauhun vallassa
Pakokauhun vallassa | |
---|---|
Panic in the Streets | |
Ohjaaja | Elia Kazan |
Käsikirjoittaja |
Richard Murphy Daniel Fuchs |
Tuottaja | Sol C. Siegel |
Säveltäjä | Alfred Newman |
Kuvaaja | Joseph MacDonald |
Leikkaaja | Harmon Jones |
Tuotantosuunnittelija | Thomas Little |
Pääosat |
Richard Widmark Paul Douglas Barbara Bel Geddes Jack Palance |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | 20th Century Studios |
Levittäjä |
20th Century Studios Netflix |
Ensi-ilta | 1950 |
Kesto | 96 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Pakokauhun vallassa (Panic in the Streets) on Elia Kazanin ohjaama film noir -elokuva, jonka ensi-ilta oli 1950.
Tarinassa viranomaiset etsivät rikollisia, jotka ovat sairastuneet helposti tarttuvaan keuhkoruttoon.
Richard Widmark tekee roolin laivaston lääkärinä joka etsii New Orleansin ilotalo- ja peliluolakaupunginosa Storyvillen sokkeloista tartunnan saaneita rikollisia estääkseen tuhoisan epidemian.
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]New York Timesin kriitikko oli aikanaan arviossaan kahtalaista mieltä kirjoittaessaan: ”Vaikka Panic in the Streets on jännittävä, se ei nouse ykkösluokan melodraamaksi, sillä se sisältää tiettyä osoittelevaa liioittelua, mikä ei välttämättä miellytä kaikkia katsojia. Varastoon sijoittuvassa huipennuksessa on kuitenkin sähköisyyttä, joka kompensoi pieniä satunnaisia harmituksen aiheita.”[1]
Varietyssa kriitikko kirjoittaa: ”Kyseessä on keskitasoa laadukkaampi takaa-ajomelodraama. Tiiviisti käsikirjoitettu ja ohjattu elokuva keskittyy onnistuneesti yritykseen saada kiinni rikolliset, jotka ovat taudinkantajia, jottei tauti leviäisi kaupunkiin ja aiheuttaisi pakokauhua. Ruttoaihe jää sivuseikaksi rosvo-ja-poliisi-teeman rinnalla... Toiminta on eloisaa, elokuvassa on koskettavuutta ja muutamia poikkeuksellisia kohtia. Jack Palancen näyttelijäntyö on terävää.”[2]
Neworleansilainen elokuva-arvostelija kirjoittaa vuonna 2005: ”Elokuvan film noir -elementit syntyvät siitä, että se hyödyntää toisen maailmansodan jälkeisiä saksalaisen ekspressionismin ja italaialaisen neorealismin tekniikoita. Kazan ihaili ekspressionistien tapaa käyttää chiaroscuro-valaistusta tunnelman kohottamisessa, ja hän tuo mieleen neorealistien yhteiskunnan marginaalissa elävien verité-muotokuvat. Panic antoi hänelle tilaisuuden tutkia näitä tyylejä kokeilemalla kuvausta ja palkkaamalla tavallisia ihmisiä näyttelijöiksi. Työskenneltyään Hollywoodin suurimpien näyttelijöiden kanssa – Dorothy McGuire, Spencer Tracy, Katharine Hepburn, Dana Andrews, Gregory Peck ja Ethel Barrymore – Kazan halusi kääntyä vastakkaiseen suuntaan. Tämän elokuvan ja uuden lähestymistapansa tarpeisiin hän palkkasi pienempien tähtien lisäksi myös rosoisempia tuttaviaan New Yorkin teattereista ja kaiken päälle muutamia neworleansilaisia, joiden näyttelemiskokemus vaihteli.”[3]
Arvioiden pisteitä keräävä Rotten Tomatoes -sivusto kokosi jälkikäteen 21 kritiikkiä ja antoi elokuvalla pisteitä 95 %, ja keskimääräinen pisteytys oli 7,3/10.[4]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan tarinan kirjoittajat Edna Anhalt ja Edward Anhalt saivat työstään Oscar-palkinnon. Venetsian elokuvajuhlilla Elia Kazan sai kansainvälisen palkinnon, ja hän oli myös ehdolla Kultaisen leijonan saajaksi.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Richard Widmark | … | komentajakapteeni ”Clint” Reed, M.D. |
Paul Douglas | … | kapteeni Tom Warren |
Barbara Bel Geddes | … | Nancy Reed |
Jack Palance (nimellä Walter Jack Palance) | … | Blackie |
Zero Mostel | … | Raymond Fitch |
Alexis Minotis | … | John Mefaris, kreikkalaisen ravintolan omistaja |
Dan Riss | … | Neff, sanomalehtitoimittaja |
Tommy Cook | … | Vince Poldi, nuorempi veli |
Pat Walshe | … | oma itse |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Screen in Review; Panic in the Street' New Bill at Roxy--'Kiss Tomorrow Goodbye' at the Strand Cagney and Crime Meet Again The New York Times. 5.8.1950. (englanniksi)
- ↑ Panic in the Streets Variety. 31.12.1939. (englanniksi)
- ↑ Simmons, David Lee: Widespread Panic. Gambit. 5.4.2005. Arkistoitu 2.8.2017. Viitattu 22.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Panic in the Streets Rotten Tomatoes.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pakokauhun vallassa Internet Movie Databasessa (englanniksi)