Liikuntakeskus Pajulahti

Liikuntakeskus Pajulahti
Pajulahden päärakennus.
Sijainti	Lahti
Tyyppi	urheiluopisto
Perustettu	1929
Perustaja	Työväen Urheiluliitto
Omistaja	Urheiluopistosäätiö
Toimitusjohtaja	Tero Kuorikoski
Rehtori	Marjukka Tiainen
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OK

Liikuntakeskus Pajulahti on Lahden Nastolassa toimiva urheiluopisto ja vapaa-ajan liikuntakeskus. Pajulahden toiminta jakautuu neljään eri toimialueeseen: urheiluvalmennukseen, ammatilliseen liikuntakoulutukseen, vapaa-ajan palveluihin sekä yritys- ja ryhmäpalveluihin. Toiminta-ajatuksena on lisätä liikunnan avulla terveyttä, järjestää korkeatasoista liikunta-alan ammatillista koulutusta sekä hyvät olosuhteet urheiluvalmentautumiseen.

Toimitusjohtajana on vuodesta 2024 lähtien toiminut Tero Kuorikoski. Rehtorina toimii Marjukka Tiainen.

Pajulahdessa opiskelee noin 350 opiskelijaa. Vuosittain valmistuu noin 45 liikuntaneuvojaa, 20 urheiluhierojaa sekä 20 liikunta-alan osaajaa ammatti- tai erikoisammattitutkintoon.

Tunnettuja Pajulahden entisiä opiskelijoita on muun muassa Voitto Hellsten, Kyösti Lehtonen, Pauli Nevala, Jukka Ylipulli, Jani Sievinen, Soini Nikkinen ja Kimmo Kinnunen.

Pajulahdessa on mahdollisuus hotellimajoitukseen ja liikuntakeskuksen yhteydessä toimii ravintola. Pajulahden uutuuskohteena on seikkailupuisto, joka avattiin kesällä 2015. Se on puihin rakennettu kiipeily- ja liukuosuuksia sisältävä kiipeilyrata.

Pajulahti on ainoana sekä Suomen Olympiakomitean että Suomen Paralympiakomitean virallinen valmennuskeskus (Olympic Training Center & Paralympic Training Center).

Pajulahden historia

Pajulahti Iso-Kukkasen rannalla sellaisena kun se hankittiin vuonna 1929 naisten urheilukodiksi.

Naisten voimistelukodista avoimeksi urheiluopistoksi 1929–1951

Pajulahden historiassa näkyy heijastuksia maamme yhteiskunnallisen kehityksen ajanjaksoista. Pajulahden urheiluopisto perustettiin vuonna 1929. Tuolloin Työväen Urheiluliiton (TUL:n) toimikunta osti kyseisellä paikalla sijainneen huvilarakennuksen saunoineen naistoimikuntansa voimistelu- ja urheilukodiksi.

Uusi opistorakennus majoitus- ja harjoitustiloineen mahdollisti Pajulahden toiminnan muuttamisen ympärivuotiseksi.

Vuosina 1929–1936 Pajulahti oli yksinomaan TUL:n naisten käytössä ja toiminnassa ainoastaan kesällä, aina vuoteen 1935 asti. Vuonna 1937 valmistui uusi päärakennus. Rakennuksen tärkein osa oli voimistelusali, jonka myötä harjoittelu ei enää ollut sään armoilla. Vuosina 1937–1948 toiminta käsitti runsaasti jo TUL:n miesten ja nuorten kursseja, mutta edelleen vain kesäisin. Syksyllä 1948 valmistui Pajulahteen uusi opistotalo, minkä myötä vuosina 1949-1950 toiminta muuttui ympärivuotiseksi, nykyaikaiseksi ja kaikkia Suomen kansalaisia palvelevaksi urheiluopistoksi. Vuonna 1951 Työväen Urheiluliitto TUL lahjoitti Pajulahden urheiluopiston omaisuuden Urheiluopistosäätiölle. Urheiluopistosäätiö oli vakiintunut liikuntajohtajakoulutusta antavana laitoksena. Tällöin yksivuotinen liikunnanohjaajakoulutus sai alkunsa.

Nikulahallin voimailualue

Kasvaminen liikunnanalan johto-opistoksi 1951–1962

Opistotalon valmistumisen myötä Pajulahden toiminta laajentui ja opistossa alkoi jatkuvan kehittämisen aika, joka on näkynyt erittäin vilkkaana rakentamisena läpi vuosikymmenten. 1950-luvun suurimpia hankkeita olivat urheilukenttä vuonna 1950, henkilökunnan asuinrakennukset vuosina 1950 ja 1951, sekä maapohjahalli eli nykyinen Nikula-halli vuonna 1956. 1960-luvulla henkilökunnalle valmistui uusi asuinrakennus ja entinen muutettiin naisopiskelijoiden asunnoiksi. Vuonna 1962 valmistuneen urheiluopistolain myötä urheiluopistojen asema koulutuksessa vahvistui. Lain myötä Pajulahti sai johto-opiston aseman Solvallan ja Vierumäen kanssa. Liikunnanohjaajakoulutus on Pajulahdessa elänyt vaiheikasta kehitystä aina tähän päivään saakka.

Suuria investointeja 1970–1996

1970-luku oli jälleen suurten investointien aikaa. Suurin hanke oli uusi päärakennus, johon sisältyi muun muassa iso palloiluhalli, uinnin opetustiloja sekä hallinto- ja toimistotiloja. Tämä järven suuntaisesti rakennettu talo valmistui vuonna 1977. Jo aiemmin oli valmistunut uusi urheilualue toiselle puolelle maantietä vuonna 1975. Vuonna 1979 vanha voimistelusali korvattiin uudella ajanmukaisella salilla ja samana vuonna laajennettiin vuonna 1949 valmistunutta opistotaloa. 1980-luvulla uudistusten huomiopisteessä oli koulutus. Liikunnanohjaajakoulutuksen uudistus lisäsi oppilasmääriä, jolloin majoitustilaakin tarvittiin lisää. Vuonna 1988 valmistui 44 vuodepaikan majoitusrakennus ja päärakennuksen jatko-osa, johon rakennettiin mm. auditorio, uudet vastaanottotilat, kirjasto ja lisää toimistotilaa. Samana vuonna valmistui vielä uusi tennishalli ja kolme vuotta myöhemmin vanha urheilukenttä sai uuden ilmeen ja sen pelialue sai uusitun hiekkatekonurmen.

Vuonna 1989 opetusministeriö linjasi, että neljä urheiluopistoa nimetään valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi. Pajulahti oli näiden neljän joukossa ja vankisti päätöksen myötä asemaansa kilpa- ja huippu-urheiluopistona. Asema pakotti Pajulahden myös kehittämään organisaatiotaan. Vuonna 1991 opiston toiminta jaettiin neljään osaan: koulutuskeskus, valmennuskeskus, vapaa-aikakeskus ja palvelukeskus.

Yhtiömuotoinen Pajulahti 1996–

1990-luvun merkittävin muutos Pajulahden historiassa oli urheiluopiston yhtiöittäminen vuonna 1996. Yhtiömuotoisen Pajulahden aikana rakentaminen on ollut vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin opiston historiassa. Vuoden 1997 alussa valmistui harjoitusjäähalli ja vuonna 1999 uusi 25-metrinen uimahalli vihittiin päärakennuksen jatkeeksi.

Päärakennusta oli jälleen laajennettava vuonna 2002, jolloin myös uusi ravintola valmistui järven puolelle. Uusia majoitustiloja on 2000-luvulla valmistunut lisää ja rakentaminen jatkuu yhä 2010-luvulla.

Uutta liikuntatilaa Pajulahti sai, kun tennishallia laajennettiin liikuntahallilla vuonna 2005. Palloilualue sai lämmitettävän kumirouhepinnan vuonna 2005 ja kenttä nimettiin Jari Litmanen -areenaksi. Syksyllä 2009 kaksi tenniskenttää katettiin tennishallilla ja lokakuussa 2010 opiston lippulaivaksi nousi uusi 11 000 -neliöinen Pajulahti-halli, joka sisältää mm. sisäjalkapallokentän ja yleisurheilupuitteet.

Liikunta- ja urheilupaikat

Liikuntakeskus Pajulahdessa on useita eri urheilupaikkoja. Suosituimmat lajit ovat jalkapallo, yleisurheilu, jääkiekko ja kamppailulajit. Urheilutilojen lisäksi Pajulahdessa on myös välinevuokrausmahdollisuus useimpiin lajeihin.

Uusi Pajulahti-halli sisältä.

• Pajulahti-hallin päälajit ovat jalkapallo ja yleisurheilu, mutta siellä voidaan myös harjoittaa myös muita lajeja (esim. kuntosaliharjoittelu, amerikkalainen jalkapallo, pesäpallo, jousiammunta, golf jne.). Yleisurheilua varten on kiertävä, 333-metrinen juoksurata, pituus- korkeus ja seiväshyppypaikat, kuularinki, moukari- ja kiekkohäkki, heittoseinä keihäänheittoa varten ja muuta yleisurheiluvälineistöä. Pajulahti-hallin jalkapallokenttä on 55 × 90 metriä ja se on jaettavissa väliverhoilla. Hallissa on myös voimaharjoittelualue.

• Kamppailulajikeskus eli Nikula-halli tarjoaa kamppailulajeille kiinteästi kaksi painimolskia ja 2 judotatamia. Nikula-hallin päädyssä on voimailusali. Salista löytyy kamppailulajeihin tarvittava välineistö; vapaat painot, tangot, kyykkytelineet ja painonnostopenkki. Lihaskuntoharjoitteluun tarvittavat välineet ja paikat löytyvät samasta salista.

• Jäähalli on auki ympäri vuoden. Yksikaukaloisen hallin katsomoon mahtuu 320 henkeä. Jäähallin varustuksiin kuuluu useita huoltotiloja, välineistöä ja kuusi pukuhuonetta.

• Uimahallin neliratainen allas on 25-metrinen. Lisäksi hallissa on virkistysallas ja lasten kahluuallas. Pukuhuoneita on kolme, saunoja kaksi.

• Muut sisäliikuntamahdollisuudet. Sisäpalloilua varten on kaksi salia: Palloilusali ja Liikuntahalli. Niihin voi järjestää kentät esimerkiksi koripallolle, lentopallolle, sulkapallolle, pöytätennikselle, salibandylle, käsipallolle, tennikselle ja nyrkkeilylle. Pajulahdessa on myös tanssistudio, kuntosali ja voimistelusali, jossa voimistelun ja jumpan lisäksi salissa voivat harjoitella myös telinevoimistelijat.

• Tenniskentät. Tennistä voi pelata kahdessa eri sisätennishallissa, joissa molemmissa on kaksi kenttää. Ulkona tenniskenttiä on kuusi kappaletta, sekä yksi plexipavekenttä. Valmennus-, koulutus- ja kilpailutoimintaa toteuttaa Pajulahti Tennis Akatemia.

• Jalkapallokentät. Nurmikenttä on 120 × 120 metriä, ja sen voi jakaa esimerkiksi kahteen täysmittaiseen 57 × 100 m -kokoiseen kenttään tai neljään juniorikenttään. Jari Litmanen -kenttä on 105 × 68 -metrinen, lämmitettävä ja valaistu keinonurmi.

Seikkalupuisto Pajulahti kesäkuussa 2015

• Seikkailupuisto on maastoon ja puustoon rakennettu ratakokonaisuus. Siinä on 8 eri ratakokonaisuutta, joissa 107 erilaista estettä ja ratoja 1,5 km:n matkalla. Puisto avattiin kesäkuussa 2015. Sen vihki käyttöön nastolalainen formulakuski Valtteri Bottas.[1] (Arkistoitu – Internet Archive)

• Muu ulkoliikunta. Pajulahdessa on 1 km, 3,3 km ja 8,3 km pitkät hiihtoladut ja lenkkipolut. Talvella sääolosuhteiden salliessa käytössä on myös 2 km pitkä yhdyslatu järven yli Nastolan kunnan laduille. Vaeltaminen ja retkeily on mahdollista viereisellä Lapakiston luonnonsuojelualueella, joka on 230 hehtaarin kokoinen. Muita ulkoliikuntamahdollisuuksia on esimerkiksi minigolf, frisbeegolf, beachvolley, mölkky, petankki, sauvakävely, retkiluistelu, polkupyöräily, muut pallopelit ja melonta. Myös golfia pääsee pelaamaan läheisellä Iitti Golfin kentällä.

• Vammaisurheilu. Pajulahti on Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:n virallinen yhteistyökumppani ja vuodesta 2014 Suomen Paralympiakomitean virallinen valmennuskeskus, Paralympic Training Center. Näin ollen useimmissa Pajulahden liikuntapaikoissa on huomioitu myös esteettömyys. Pajulahdessa on vuodesta 2011 järjestetty vuosittain vammaisurheilun kansainvälinen kilpailutapahtuma Pajulahti Games.

Koulutus

Pajulahdessa on järjestetty liikunnan alan koulutusta vuodesta 1950. Nykyään koulutustarjonnassa on toisen asteen ammatillista koulutusta, ammatillista aikuiskoulutusta sekä vapaan sivistystyön liikuntakursseja. Oppisopimuskoulutus liikunta-alalle aloitettiin 1996. Pajulahdessa opiskelee noin 350 opiskelijaa. Vuosittain valmistuu noin 45 liikuntaneuvojaa, 20 urheiluhierojaa sekä 20 liikunta-alan osaajaa ammatti- tai erikoisammattitutkintoon.

Pajulahti järjestää seuraavia liikunta-alan koulutuksia:

• Päätoimiset opiskelijat: Liikunnanohjauksen perustutkinto LPT 120 OV, Liikunnanohjauksen perustutkinto LPT 120 OV ja Valkku – ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava tutkinto 40 OV
• Aikuiskoulutus: Hierojan ammattitutkinto ja Liikunnan ammattitutkinto (LAT)
• Averett University: Liikuntakeskus Pajulahti ja yhdysvaltalainen Averett-yliopisto tekevät koulutusyhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on kouluttaa liikunnanopettajia Averett-yliopiston tutkintokriteerein. Koulutus on korkeakoulutasoista ja kestoltaan noin 4 vuotta.

Salpausselän Geopark

Salpausselkä Geopark on nimennyt Pajulahden geopuistokohteeksi, koska sitä ympäröi monipuolinen luonto kirkasvetisen Iso-Kukkasen rannalla. Sieltä alkaa Lapakiston luonnonsuojelualueelle johtavia reittejä ja esimerkiksi Seesamin laavulle on matkaa pari kilometriä. Geologinen perintö esiintyy Pajulahden kahvina kiviseinässä, joka on kaksi miljardia vuotta vanhaa kalliota. Kallio muodostuu pääasiassa vaaleasta graniitista ja tummasta kiilleliuskeesta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liikuntakeskus Pajulahti Wikimedia Commonsissa

• Liikuntakeskus Pajulahden kotisivut
• Seikkailupuisto Pajulahti