Pahkionvuoren tuulivoimapuisto
| Pahkionvuoren tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Huittinen |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2011 [1] |
| Sähköverkkoon | 2012 [1] |
| Valmistunut | 2012 [1] |
| Perustaja | Lännen Lintu Oy [1] |
| Rakennuttaja | Lännen Lintu Oy [1] |
| Omistaja | Lännen Lintu Oy [1] |
| Operaattori | Lännen Lintu Oy [2] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Korkeus | 100 m [3] |
| Tuulivoimalat | 2 × E66/1800 (1,8 MW) [4] |
| Kapasiteetti | 3,6 MW [5] |
| Vuosituotanto | 5 GWh [6] |
 Pahkionvuoren tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pahkionvuoren tuulivoimapuisto on Satakunnan Huittisten Sampun Suontaustanmaalla ja siellä Pahkionvuorella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii kaksi tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 3,6 megawattia [2] ja vuosituotanto on noin viisi gigawattituntia [6]. Tuulivoimapuiston on rakentanut ja sen myös omistaa Lännen Lintu Oy [1]. Voimaloita operoi yhtiö itse [2].[3][5]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pahkionvuori on Huittisten savikoiden keskeltä 100 metrin korkeuteen mpy. kohoava kallioinen mäki, joka nousee 55 metriä peltomaiden yläpuolelle. Voimalaitokset sijaitsevat noin 160 metrin etäisyydellä toisistaan ja niille on tieyhteys vuoren pohjoispuolelta.[3]
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Enerconin valmistamaa E66/1800-mallia, jonka napakorkeus on 80 metriä [1], tuuliturbiinin halkaisija 70 metriä [1], ja kapasiteetti on 1,8 megawattia.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuistolle tehtiin suunnittelutarveratkaisu kesäkuussa 2008, myönnettiin rakennuslupa maaliskuussa 2010, muutettiin rakennuslupaa joulukuussa 2011 ja rakennettiin se tämän jälkeen. Voimalat otettiin käyttöön vuonna 2012.[1] Tuulivoimalat on hankittu käytettyinä.[a]
Vaasan hallinto-oikeus päätti kesäkuussa 2017 ja jonka Korkein hallinto-oikeus vahvisti heinäkuussa 2018, että tuulivoimapuisto tarvitsee toimiakseen ympäristöluvan. Lännen Lintu Oy teetätti ympäristölautakunnalle mittauksia ja valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, jossa se pyysi ympäristölupaan lievennyksiä. Oikeus ei kuitenkaan hyväksynyt valitusta syyskuussa 2021.[1]
Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta käsitteli ympäristöluvan huhtikuussa 2020, [6] ja se myösi ympäristöluvan asettaen samalla tuulipuiston meluhaitoille ja välkkeelle raja-arvot.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu saksankieleisen wikipedian artikkelin de:Liste der Windkraftanlagentypen von Enercon kappaleesta E-66, jossa tuotantoajaksi ilmoitettiin vuodet 1995–2005. Tiedolle ei esitetty lähteitä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Julkinen kuulutus: Vaasan hallinto-oikeuden päätös 24.9.2021 nro 21/0126/3, valitus ympäristölupa-asiassa, ympäristöluvan myöntäminen tuulivoimaloille, Huittinen. (PDF) (Diaarinumero 00602/20/5129, s. 2, 10) oikeus.fi. 24.9.2021. Vaasa: Vaasan hallinto-oikeus. Viitattu 6.12.2023.
- ↑ a b c Pelkonen, Jari: Sähkömarkkinat iso riski pienille tuulivoimayrittäjille yle.fi. 9.1.2013. Helsinki: YLE. Viitattu 6.12.2023.
- ↑ a b c Pahkionvuoren tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.12.2023.
- ↑ a b Enercon E66/1800 www.thewindpower.net. 17.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Pahkionvuori www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 6.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Laakso, Antti: Pitkä kiista Pahkionvuoren tuulivoimaloista loppusuoralla Huittisissa – asukkaat valittavat välkkeestä, virkamies antaisi luvat yle.fi. 9.4.2020. Helsinki: YLE. Viitattu 6.12.2023.
- ↑ Ojala, Satu: Lännen Linnun tuulivoimaloille myönnettiin ympäristölupa lauttakyla.fi. 17.4.2020. Huittinen: Lauttakylä. Viitattu 6.12.2023.