Paavo Uronen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paavo Uronen
Beryl Furman: Paavo Urosen muotokuva (1998).
Beryl Furman: Paavo Urosen muotokuva (1998).
Henkilötiedot
Syntynyt16. lokakuuta 1938 Viipurin maalaiskunta (ikä 86)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti professori, rehtori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Teknillinen korkeakoulu
Oulun yliopisto
Instituutti Teknillinen korkeakoulu
Oulun yliopisto
Tutkimusalue teollisuusprosessien automaatio

Paavo Uronen (s. 16. lokakuuta 1938 Viipurin maalaiskunta) on tekniikan tutkija, professori ja rehtori.[1][2]

Uronen valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1961 sekä Oulun yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1966, tekniikan lisensiaatiksi 1970 ja tekniikan tohtoriksi 1971.[1][2]

Hän oli Oulun yliopiston prosessitekniikan virkaatekevä professori 1969–1973 ja professori 1973–1988. Hän oli myös teknillisen tiedekunnan varadekaani 1974–1976, dekaani 1976–1978 ja 1985–1987 sekä Oulun yliopiston I vararehtori 1987–1988. Tämän jälkeen hänestä tuli Teknillisen korkeakoulun prosessien ohjauksen ja hallinnan professori vuosina 1988–2003, korkeakoulun vararehtori 1991–1994 ja rehtori 1994–2003.[1][3] Hän jäi eläkkeelle 2003.[4]

Uronen tutki teollisuusprosessien automaatiota, malleja ja optimointia, etenkin puunjalostusteollisuudessa, metallurgiassa ja kemianteollisuudessa.[3]

Urosen veli oli kansliapäällikkö Reino Uronen.[3]

Professori Uronen on ollut Academia Europæan jäsen vuodesta 1999.[5] Hän on myös Teknillisten tieteiden akatemian jäsen.[6]

  1. a b c Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 771. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. a b Kuka kukin on 1978, s. 1033. Runeberg.org.
  3. a b c WSOY Iso Tietosanakirja, osa 10, s. 44. WSOY 1997.
  4. Teknillinen korkeakoulu Digitoday. 28.4.2003. Viitattu 7.6.2017.
  5. List all members by country. (Paavo Uronen.) Academia Europaea – the Academy of Europe. Viitattu 7.6.2017. (englanniksi)
  6. Teknillisten tieteiden akatemia – Jäsenmatrikkeli. Teknillisten tieteiden akatemia. Arkistoitu 14.6.2017. Viitattu 7.6.2017.