Paavo Toivanen
Paavo Uuras Toivanen (14. kesäkuuta 1937 Tuupovaara – 15. lokakuuta 2024 Turku[1]) oli suomalainen lääkäri ja professori. Hän toimi Turun yliopiston bakteeriopin ja serologian professorina vuodesta 1978 vuoteen 2001. Paavo Toivanen on yhdessä vaimonsa Auli Toivasen kanssa suomalaisen immunologiatutkimuksen uranuurtajia.[2]
Henkilöhistoria ja ammattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toivasen vanhemmat olivat metsäteknikko Vilho Pekka Toivanen ja Suoma Helena Silvennoinen. Hän tuli ylioppilaaksi Joensuun lyseosta 1955 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1962.[3] Toivanen avioitui Auli Pirilän kanssa vuonna 1961 ja kaikkiaan perheeseen syntyi viisi lasta.[4] Toivanen ja hänen vaimonsa tekivät koko tutkijanuransa töitä yhdessä. He työskentelivät yhdessä muun muassa Yhdysvalloissa, josta he toivat Suomeen kaksi sisäsiittoista kanakantaa tutkimustarkoituksiin, ja Sveitsissä Baselin Immunologisessa Instituutissa.[2] Toivasten tutkimustyön keskeiset aiheet olivat valkosolujen erilaistuminen ja bakteerien aiheuttama niveltulehdus.[4] Toivaisten tutkimustyö vaikutti merkittävästi muun muassa luuytimensiirtoihin ja niveltulehduksen hoitoon.
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paavo ja Auli Toivanen saivat vuonna 2004 Wiesbadenin kaupungin myöntämän 38 000 euron suuruisen Carol Nachman -palkinnon ansioistaan reumatutkimuksen alalla.[5] Molemmille myönnettiin myös Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki.[6]
Paavo ja Auli Toivasen elämäntyön kunnioittamiseksi joukko Toivasten entisiä työtovereita ja oppilaita toteutti juhlamitalihankkeen, jossa mitalin suunnittelijaksi valittiin Jarkko Roth.[7] Auli ja Paavo Toivasen 70-vuotismitali julkistettiin vuonna 2008.[6] Mitalin luonnos ja lahjoittajien nimet sisältävä adressi luovutettiin Paavo Toivaselle hänen 70-vuotispäivänään 14.6.2007 ja mitalin ensimmäinen kappale luovutettiin Auli Toivaselle hänen 70-vuotispäivänään 1.3.2008.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 17.11.2024, s. B 22.
- ↑ a b Professori emerita Auli Toivanen: Potilaalle pitää olla aikaa Tietopulssi. 1/2011. Viitattu 12.6.2015.
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 672. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ a b Timo Niitemaa: Tiede elämäntyönä 21.3.2008. Turun yliopisto. Arkistoitu 14.6.2015. Viitattu 12.6.2015.
- ↑ Turun sanomat luettu 5.7.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Paavo ja Auli Toivasen rahasto. Professoripari immunologiatutkimuksen takana Turun Yliopistosäätiö. Arkistoitu 13.6.2015. Viitattu 11.6.2015.
- ↑ Turun Yliopiston tiedote luettu 5.7.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Professoreiden Auli ja Paavo Toivasen 70-vuotismitali Hospitaali. 3/2007. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 14.6.2015. Viitattu 11.6.2015.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
