Paavo Korhonen (kansanrunoilija)

Paavo Korhosen hauta Rautalammilla vuonna 1930

Paavo Korhonen (1. huhtikuuta 1775 Rautalampi – 1. lokakuuta 1840 Rautalampi) oli suomalainen kansanrunoilija. Hänet tunnettiin nimellä Vihta-Paavo ja hän oli kotoisin Rautalammilta Vihtajärven talosta. Vihta-Paavo tuli tunnetuksi tehtyään pilkkarunon talonpoikia taloudellisesti hyväksikäyttäneestä nimismies Kokista. Vihta-Paavon maine kasvoi tämän pilkkarunon myötä, ja häneltä alettiin pyytää runoja erilaisiin tilaisuuksiin kuten häihin ja talkoisiin. Hänen runonsa julkaistiin vuonna 1848, uusi painos vuonna 1908. Elias Lönnrot kävi tapaamassa Korhosta runonkeruumatkoillaan vuosina 1828 ja 1831.

Korhonen asui Rautalammilla Vihtajärvi nimisessä uudistalossa ja oli tuotteliain ja kuuluisin itäsuomalaisista talonpoikaisrunoilijoista. jotka vanhalla Kalevalanmitalla kirjoittelivat tilapäärunoja erilaisista aineista. Korhosen runohenki on yleensä matalaa ja arkista, mutta muoto sujuu häneltä luontevasti ja ajatukset ovat kansanomaisia ia selkeitä. Tunnetuimpia hänen tuotteistaan ovat Häälaulu, Entisestä ja nykyisestä ajasta ja ivaruno Nimismies Kokista. Korhosen runoista useimmat olivat ilmestyneet sanomalehdissä, arkkiveisuina tai kirjasina. Lönnrot toimitti ne painosta 1848 (uusi painos 1908: Paavo Korhosen viisikymmentä runoa ja kuusi laulua). Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseura on julkaissut 2001 selityksillä varustetun kokoelman nimellä Vihta-Paavon runot ja laulut.

Paavo Korhonen löydettiin lokakuussa 1840 kuolleena veneestään. Hänen tyttärensä kansanrunoilija Anna-Reeta Korhonen laati isänsä muistoksi kuolinrunon. Paavo Korhosen hauta on Rautalammin hautausmaalla.

Teoksia

• Kolme hengellistä virttä. O! Minun Jumalan, O! Sitä onnettomuutta, Veljet, sisaret kaikki kuin täsä olemme. Annetut Pavali Matin Pojalda Korhoin Rautalammen pitäjästä 1799
• Runo mustalaisista. 1835 (Om zigenarna, kääntänyt August Ahlqvist 1852)
• Paavo Korhosen viisikymmentä runoa ja kuusi laulua. 1848 (toimittanut Elias Lönnrot)
• Suomen kielestä neljä virttä. 1848 (kirjoittajat Paavo Korhonen, Pietari Makkonen ja Antti Puhakka)
• Kaksi huvittavaista hää-laulua, kunniallisissa hää-pidoissa laulanut Pavali Martin Poika Korhonen Rautalammen pitäjästä 1853
• Kahdeksantoista runoniekkaa 1889 (toimittanut Kustavi Grotenfelt)
• Veljet ja sisaret kaikki 1893 (Nåh, bröder allihop!, kääntänyt Elias Lönnrot 1832)

Kirjallisuutta

• Kahdeksantoista runoniekkaa. Walikoima Korhosen, Lyytisen, Makkosen, Kymäläisen y.m. runoja ja lauluja. Toimittanut Kustavi Grotenfelt. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1889.
• Vanhan Rautalammin Korhosia. Paavo Matinpoika Korhonen 1775-1840. Vihta-Paavo. Martti Korhonen. Omakustanne, 100 sivua, Siilinjärvi 2014.

Lähteet

• Pieni tietosanakirja
• Rautalammin kunta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive).
• Petri Liukkonen, Paavo Korhonen, Authors' Calendar
• "Vihta-Paavon runot ja laulut", Vanhan Rautalammin Korhosten sukuseura ry. 2001 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• Yrjö Teppo : Runoilijahautoja Rautalammin hautausmaalla, Suomen Kuvalehti, 29.09.1928, nro 40, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• T. Valavirta : Muutamia 1800-luvun kansanrunoilijoita, Helsingin Sanomat, 09.01.1938, nro 7, s. 29, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Kansanrunoilija Paavo Korhosen eli Vihta-Paavon hauta Rautalammilla 1930-luvulla, Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma (Finna)
• Lisää luettavaa aiheesta Paavo Korhonen (kansanrunoilija) on Wikiaineistossa