Paavo Joensalo
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Paavo_Joensalo.jpg/250px-Paavo_Joensalo.jpg)
Paavo Joensalo (23. tammikuuta 1942 Kauhava[1] – 26. marraskuuta 2022 Kuopio[2]) oli suomalainen arkkitehti, itseoppinut säveltäjä, näytelmäkirjailija ja kulttuurituottaja.[3]
Joensalo valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1967 ja toimi Imatran kaupunginarkkitehtina 1975-1985, Joensuun 2. kaupunginarkkitehtina 1985–1987, konsultointitehtävissä Yritystaito Oy:ssä 1987-1995 ja sen jälkeen toimitusjohtajana perustamassaan Joensalo Oy:ssä.[1] Joensalon tunnetuin suunnittelutyö on lahtelaisen taiteilijan Matti Koskelan Domino-elementtijärjestelmää käyttäen rakennettu lasipintainen ateljeekoti. [4]
Suistamolaiseen Härkösten runonlaulajasukuun kuuluva Joensalo loi monipuolisesti musiikkia, musiikkiteatteria ja oopperaa toimien käsikirjoittajana ja libretistinä, säveltäjänä ja tuottaja-toiminnanjohtajana Pohjois-Karjalan Liperiin perustamansa Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry:n produktioissa.[5]
Joensalo opiskeli nuorena pianonsoittoa ja laulua ja on toiminut Polyteknikkojen kuorossa, Imatran kamarikuorossa ja Savonlinnan oopperajuhlakuorossa.
Musiikillinen ja muu tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Noin 80 liedsävellystä 1976 lähtien omiin ja useiden muiden runoilijoiden teksteihin
- Musiikkidraama Elämän kaaria (1992)
- Seitsemän vuosikymmentä itsenäisyyttä ja yrittäjyyttä, musiikkikavalkadi Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n vuosijuhlaan 1997
- Humoristinen musikaali Lakkatatti Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n vuosijuhlaan 1998
- Kansanmusikaali Tulenlainaaja Rääkkylän kunnankirjaston 120 -vuotisjuhlaan 1998
- Lastenooppera Eiku, Pohjois-Karjalan kiertue 2007, sovitus Auvo Sarmanto
- Musiikkidraama Gli Spreconi 2009[6]
- Pienoisooppera Jouluksi kotiin, kiertue 2010
- Sotaorvon taipaleelta, konsertti Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n 10 -vuotisjuhlaan 2011
- Pyhän yön sävelvuo, joululaulukonsertit, sävellyksiä eri runoilijoiden teksteihin 2011
- Sävelin siiville - Liedin lumoissa, keskeisistä liedsävellyksistä koottu konserttikiertue 2012
- Kirkko-ooppera 1918 Vilppulan vaihe, libretto Raimo Kallio-Mannila, kiertue 2012[7]
- Tanssiteos Gli Spreconi, kiertue 2014
- Näytelmä Tuhlaajat, kiertueet 2014 ja 2015
- Konsertti Runonlaulajien perintö, kiertue 2016[8]
- Lyhytelokuva Tuhlaajat, idea ja tuotanto 2016-2017, käsikirjoitus ja ohjaus Anniina Joensalo[9]
- Monigenrespektaakkeli Suomen tarina, kiertue 2017, ohjaus, dramatisointi ja tuotanto[10]
- Pienoisooppera 1918 Tampereen vaihe, kiertue 2018, sävellys, ohjaus ja tuotanto
- Kirkko-ooppera Tolpojen tarina, minioopperaversiot, Kerimäen kirkko 2018[11][12] ja Sotkamon kirkko 2020[13][14], käsikirjoitukset, sävellykset, ohjaus ja tuotanto
- Karjalankielisen mieskuorolaulun kehittämishanke Runojahdi - Pajon mahdi 2016-2018, hankkeen koordinointi ja 9/40 laulun sävellys[15]
- Musiikkiohjelmat Pajon mahdi sekä Lauluja Iivana ja Iivo Härkösen runoihin, Karjalan Sivistysseuran heimojuhla, Jyväskylä 2019, tuotanto, juonto ja osa sävellyksistä[16]
- Konsertti Runojahdi - Pajon mahdi, Sortavalan karjalaiset laulujuhlat 2019, tuotanto Petroskoin Kansall. Kulttuurien keskuksen kanssa.
- Ooppera Tuomitut, Esko Alasen sävellys Heikki Turusen nuoruudentekstiin, konserttiversio Savonlinnan Kulttuurikellari 2020[17], täysimittainen versio Juuka ja Joensuu 2022 [2], tuotanto
- Koko perheen kotiseutuooppera Yksisarvisdinot, striimattu esitys Siihtalan kulttuuritehdas, Joensuu ja kantaesitys Liperin Ylämyllyn yläkoulu [18], tuotanto.
- Kirkko-ooppera Tolpojen tarina, kiertue Ruokolahden, Kerimäen, Liperin, Sotkamon ja Rääkkylän kirkkoihin 2022, käsikirjoitus, sävellys, ohjaus ja tuotanto. [19] [20]
- Eiku-lastenoopperan englanninkielinen versio Noway vieraili 2008 Dublinissa[5] ja palkittiin Liperin kunnan vuoden kulttuuritekona. Karjalankielinen versio Eigu vieraili Karjalan tasavallan Veskelyksen etnokulttuurikeskuksessa ja Petroskoin laulujuhlilla kesäkuussa 2013[21] sekä Joensuun karjalaisilla laulujuhlilla kesäkuussa 2014.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b (toim.): Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011. TEK. ISBN 978-952-5633-65-8
- ↑ Paavo Joensalo menehtyi Kotiseutu-uutiset.com. 7.12.2022. Viitattu 10.12.2022.
- ↑ Hannu Kauhanen: Musikaalinen arkkitehti täyttää 80 vuotta - Paavo Joensalo on saanut elämässään paljon aikaan niin rakennusten suunnittelun kuin musiikinkin alalla Karjalainen. 22.1.2022. PunaMusta Media Oyj. Viitattu 17.2.2022.
- ↑ https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2007/02/02/kotina-muuntuva-lasikuutio
- ↑ a b Salonen, Aimo: ”Viinijärven Pispalan” eettinen kulttuuri. Lapsenlapsen näytelmäharrastus johti Paavo Joensalon tielle, joka voi johtaa vaikka minne. Karjalan Heili, 15.4.2012, nro 10/2012, s. 10–11. Joensuu: Karelia Viestintä Oy. Lehden verkkoversio. Viitattu 9.7.2013.
- ↑ Gli Spreconi musikaalikonsertti 2013. Loviisan Rauhanfoorumi. Viitattu 8.7.2013.
- ↑ Vuoden 1918 tapahtumat soivat oopperana 9.5.2012. Savon Sanomat. Viitattu 8.7.2013.
- ↑ Sirpa Naumanen: Runonlaulajien perintö elää sukupolvesta toiseen Kotiseutu-uutiset. 3.8.2016. Viitattu 9.8.2016.
- ↑ Nuori ohjaaja ei tuhlaa aikaa Kotiseutu-uutiset.com. 28.2.2017. Viitattu 30.8.2017.
- ↑ Suuria odotuksia suurempi Kotiseutu-uutiset.com. 1.8.2017. Viitattu 30.8.2017.
- ↑ Kaakon Viestintä Oy: Kerimäen kirkko juhlii hartaasti 170-vuotisjuhlaa — seurakunta järjestää kirkolla muun muassa ystävyyskonsertin ja juhlamessun - Itä-Savo ita-savo.fi. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Kerimäen kirkko 170 vuotta – juhlat huipentuivat oopperaan – Puruvesi www.puruvesi.net. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Kirkkorakentaja Tolpon tarina taipuu oopperaksi Kotiseutu-uutiset.com. 1.9.2020. Viitattu 3.9.2020.
- ↑ Antti Lankinen, Sotkamon seurakunta: Kotikirkko. Sotkamo-lehti, 28.8.2020. SLP Kustannus Oy.
- ↑ Runojahdi - Pajon mahdi (Lähde laulujen kokonaismäärälle) Eiku ry. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ EIKU ry www.facebook.com. Viitattu 16.7.2019.
- ↑ Savonlinnan Kulttuurikellari www.facebook.com. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ 2021
- ↑ https://www.puruvesi.net/paikalliset/4801527?fbclid=IwAR0M2YPP666RegYU1sf7PV0Hh68kysWDQLlXb4hfLpQDSjT0Jqbtf3-81uc
- ↑ [1]
- ↑ Karjalainen laulujuhlaperinne jatkuu pian Petroskoissa 4.6.2013. Savon Sanomat. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 8.7.2013.