Paavali Pelkonen
Paavali Pelkonen (n. 1624 – 8. kesäkuuta 1715) oli Pelkosenniemen ja koko Suur-Sodankylän alueen ensimmäinen suomalainen uudisasukas. Hänen mukaansa ovat saaneet nimensä Pelkosenniemen kunta ja seurakunta.[1]
Pelkonen oli lähtöisin Lumijoelta ja Kemijärvelle hän saapui 1660-luvun alussa. 1660-luvun puolivälin maissa hän muutti pari peninkulmaa pohjoisemmaksi Lapin rajan sisäpuolelle. Saamelaiset valittivat oikeuksiensa loukkauksesta esimerkiksi majavanpyynnissä ja kalastuksessa, ja Pelkonen joutui useasti käräjille. Vuonna 1671 hänen Lapissa sijaitseva asumuksensa määrättiin hävitettäväksi. Pelkonen asettui kuitenkin uudelleen asumaan Lappiin, ja vetoamalla niin sanottuun Kalmarin plakaattiin hän sai lopulta maaherralta luvan jäädä.
Pelkonen kuoli 89-vuotiaana vuonna 1715, ja hänet haudattiin Kemijärvelle. Ainakin Pelkosen, Mutenian, Korvan, Rieston, Mäkitalon, Keskitalon, Alatalon, Suopangin, Pulskan, Karppisen, Kuoskun, Vitikan, Mikkolan, Kilpimaan, Kilpelän, Jaakkolan, Iisakan, Tervon ja Portin suvut polveutuvat hänestä mieskantaisesti.
Taiteilija Andreas Alariesto on maalannut Pelkosesta taulun liittyen tarinaan, jonka hän on tallentanut kirjaansa "Andreas Alarieston lapinkuvat".[2] Tuomo Itkonen kuvaa Pelkosta yhden luvun verran historiallisessa romaanissaan "Tuderus, tuo Herran pappi". Pelkosenniemen 350-vuotisjuhlassa 2014 julkistettiin "Pelekola"-niminen humoristinen historiikki, joka kertoo Paavali Pelkosen vaiheista sarjakuvamuodossa. Samoissa juhlissa paljastettiin lisäksi Paavali Pelkosen muistomerkki.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aimo Kehusmaa & Samuli Onnela: Suur-Sodankylän historia I. Jyväskylä 1997, s. 157–168.
- Samuli Paulaharju: Sompio. Luiron korpien vanhaa elämää. WSOY 1939, s. 28–29.
- G. A. Andersson: Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä waiheista. Kemi 1914, s. 7-15.
- Tapani Niemi - Tapio Uusitalo: Pelekola - kolome vuosisattaa jokka muuttivat koko maaliman. 2014. ISBN 9789529341641
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pelkosenniemi valmistautuu 350-vuotisjuhlaan heinäkuussa Yle. 2014. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ Andreas Alarieston lapinkuvat, s. 80–81. Toim. Rauni Kivilinna. WSOY, 1976.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sukuseura Tervo, Paavali Pelkosen jälkeläiset (Arkistoitu – Internet Archive)