Paaši

Venäjän keisarin paašikoulun kamaripaaši ja paaši ennen vuotta 1881.

Paaši (ruots.; ransk. page) tarkoittaa kuninkaan ylhäisöön kuuluvaa palvelijaa.

Tausta

Paašilla tarkoitetaan aatelissuvun nuorta, joka lähti kotoaan suorittamaan harjoittelua. Harjoittelun aikana suoritettiin tehtäviä, jotka kuuluivat ritaristolle. Paašipojan tehtäviin kuului esimerkiksi isännän haarniskan pukeminen. Paaši oli hallitsijan, prinssin tai korkea-arvoisen säädyn edustajan palveluksessa.

Paašit toimivat aatelismiehen ja -naisen avustajana. Paašeille opetettiin heraldiikkaa, metsästystä, musiikkia, tanssia ja muita oppiaineita, jotka nostivat heidän sosiaalista asemaa. Paašit ylennettiin Englannissa kavaljeereiksi ja myöhemmin ritareiksi.

Kuninkaat ottivat nuoria aatelismiehiä paašin virkaan. Keskiajan paaši oli hovipoika (ranskan kielen page tulee alun perin kreikan poikaa merkitsevästä sanasta παιδιον, paidion), joka usein palveli ratsumiestä, ritaria, nuorempana aseenkantajana. Feodaalisen ritarikasvatuksen saavasta nuoresta pojasta tuli paaši yleensä noin 7-vuotiaana, ja hän palveli paašina useita vuosia, kunnes 14–15-vuotiaana oli valmis aseenkantajan tehtävään, sekä 20 ikävuoden jälkeen kenties itse ritariksi. Keskiajalla Pohjoismaissa käytettiin vastaavasta tehtävästä termiä soini (ruots. sven tai småsven). Moni nuoruudessaan paašina toiminut aatelismies hyötyi myöhemmin urallaan kuninkaaseen solmitusta suhteesta.

Koska paaši merkitsee kamaripalvelijaa, voidaan sitä edelleen käyttää joissakin kielissä nuoren miespuolisen palvelijan nimityksenä.

Ruotsin kuninkaat ottivat palvelukseensa myös suomalaisia aatelismiehiä paašeiksi. Kreivi Johan Fredrik Aminoff toimi Ruotsin hallitsijan paašina Tukholmassa.

Venäjän keisarikunnan aikana Suomen suuriruhtinaskunnan asukkailla oli mahdollisuus kouluttautua Keisarin paašikoulussa Pietarissa.

Katso myös

• Keisarin paašikoulu (Venäjän keisarikunta)