PPP (tiedonsiirtoprotokolla)
TCP/IP-pino | |
---|---|
sovelluskerros |
BGP · DHCP · DNS · ESMTP · FTP · HTTP · IMAP · IRC · LDAP · MGCP · NNTP · NTP · POP3 · RPC · RTP · RTSP · SIP · SMTP · SNMP · SOCKS · SSH · Telnet · TLS/SSL · XMPP · (..lisää..) |
kuljetuskerros |
TCP · UDP · QUIC · DCCP · SCTP · RSVP · RIP · ECN |
verkkokerros |
IP (IPv4 ja IPv6) · ICMP (ICMPv6) · IGMP · IPsec |
siirtoyhteyskerros | ARP · IS-IS · NDP · OSPF · L2TP · PPP |
fyysinen kerros |
PPP (lyhenne sanoista Point-to-Point Protocol) on digitaalisessa tiedonsiirrossa käytetty protokolla jota yleisesti käytetään muodostamaan suora yhteys verkkolaitteiden (node) välillä. PPP ei ole enää laajalti käytössä. Sen ensisijainen käyttökohde on ollut puhelinverkko- ja modeemiyhteydet, mutta sitä käytetään myös laajakaistayhteyksissä (esimerkiksi PPP over Ethernet). Monet verkkoyhteyden tarjoajat ovat käyttäneet PPP-protokollaa modeemiyhteyksissä (esimerkiksi Internet-yhteyksiin, joissa alkuaikoina käytettiin myös SLIP-protokollaa).
PPP toimii yleensä 2. kerroksen (OSI-mallin Data link layer eli siirtoyhteys) protokollana synkronisten ja asynkronisten verkkojen yli. PPP rakennettiin toimimaan usean verkkokerroksen protokollan kanssa, kuten IP, IPX, AppleTalk ja korvaamaan epästandardi 2. kerroksen SLIP-protokolla.
PPP suunniteltiin paljon HDLC-määritelmän jälkeen. Sen johdosta PPP:n suunnittelijat sisällyttivät useita ominaisuuksia, joita ei ollut nähty WAN-datalinkkiprotokollissa siihen mennessä.
Edistynyt virheentunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]PPP käyttää FCS-menetelmää tunnistaakseen, onko jossakin kehyksessä virhe. PPP tarkkailee virheiden määrää, ja voi tarvittaessa poistaa verkkolaitteen käytöstä, mikäli virheiden määrä on liian suuri.
Silmukan tunnistaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]LCP, (Link Control Protocol, PPP:n sisäinen menetelmä, määritelty samassa RFC:ssä) tunnistaa "silmukat" eli yhteydet, jotka kiertävät loputtomiin (virheellisen verkon suunnittelun johdosta tms.) käyttämällä numerointia (magic numbering). Käytettäessä PPP:tä, vastapää lähettää PPP LCP viestin, joka sisältää kyseisen numeron, joka on eri jokaisella päätepisteellä. Silmukassa päätepiste vastaanottaa oman numeronsa, ja pudottaa pois kyseisen paketin.
Automaattinen verkkolaitteen konfigurointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]PPP mahdollistaa myös verkkolaitteen automaattisen konfiguroinnin (vertaa DHCP).
Standardimäärittelyjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]PPP on määritelty IETF RFC 1661:ssä.
Monta dokumenttia PPP:stä on julkaistu heinäkuun 1990 RFC-prosessin jälkeen, kuten todennukseen, salaukseen ja pakkaukseen liittyviä menetelmiä, sekä PPP:n käyttämistä muiden verkkoprotokollien yhteydessä.
- RFC 1994 kuvailee CHAP-protokollan (Challenge Handshake Authentication Protocol) jota käytetään yleisesti muodostamaan soittosarjayhteys Internet-yhteydentarjoajaan.
- RFC 2516 kuvailee PPPoE-protokollan. Se on menetelmä, jota käytetään PPP:n välittämisessä ethernet-verkossa, ja monesti DSL:n kanssa.
- RFC 2364 kuvailee PPPoA-protokollan, menetelmän jolla PPP välitetään ATM-adaption layer 5:n (AAL5) yli. PPPoATM (PPP over ATM)
PPP-kehys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimi | Tavujen määrä | Selitys |
---|---|---|
Lippu | 1 | Kehyksen alku tai loppu |
Osoite | 1 | Broadcast-osoite |
Ohjaus | 1 | Ohjaustavu |
Protokolla | 2 | Data-kentän protokollan asetustieto |
Data | Vaihteleva (0 tai enemmän) | Siirrettävä tieto |
FCS | 2 (tai 4) | Virheenkorjaussumma |