Père-Lachaise
Père-Lachaisen hautausmaa (ransk. Cimetière du Père-Lachaise) on Pariisin maineikkain hautausmaa ja suuri puistoalue kaupungin kaakkoisosassa. Hautausmaa on suosittu turistikohde, jonne pääsy on ilmaista. Hautausmaan portit suljetaan joka päivä klo 18.[1] Vuosittain hautausmaalla käy noin kaksi miljoonaa vierailijaa.[2] Siellä on 70 000 hautaa ja kooltaan alue on 44 hehtaaria.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin paikan omistivat jesuiitat, joihin myös kuningas Ludvig XIV:n rippi-isä Isä La Chaise kuului.[2] Hautausmaan perusti Napoleon Bonaparte vuonna 1804[1]. Vuodesta 1801 asti oli ollut kiellettyä perustaa uusia hautausmaita kaupungin rajojen sisäpuolelle terveyssyistä.[2] Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana hautauksista 80 prosenttia oli joukkohautoja ja loput yksittäisiä tai perheiden hautoja.[2] Nämä haudat olivat yksinkertaisia eli esimerkiksi pelkkää maata, laatta tai kivi, koska hautapaikkojen hinta oli noussut korkeaksi ja joukkohautoja tehtiin rahallisista syistä.[2]
Hautausmaa ei aluksi houkutellut pariisilaisia: vuonna 1815 siellä oli vain 2 000 hautaa.[2] Julkisuuden saamiseksi sinne siirrettiin Molièren, Jean de La Fontainen, Pierre Abélardin ja Héloïsen jäänteet.[2] Hautausmaasta tuli suosittu ajanviettopaikka ja pariisilaiset alkoivat haluta tulla haudatuksi sinne.[2] Vuonna 1833 hautoja oli 33 000 ja maa-alueen laajentaminen päättyi.[2] Hautausmaan alueella on myös kommunardien muuri (Mur des Fédérés), jota vasten teloitettiin 147 Pariisin kommuunin johtajaa 27. toukokuuta 1871 kommuunin häviön jälkeen.[1]
Père-Lachaisen krematorio on Ranskan vanhin: se avattiin vuonna 1889 ja sitä oli alettu rakentaa heti, kun tuhkauksen salliva laki oli hyväksytty 1887.[3] Rakennuksessa on myös kolumbaario, jossa on 40 800 tuhkauurnaa.[3] Tuhkat on voitu vuodesta 1985 alkaen sijoittaa myös nurmikolle muistolehdon läheisyyteen ja tämä oli ensimmäinen paikka Ranskassa siinä tarkoituksessa.[2]
Kappeli on otettu käyttöön vuonna 1823.[4]
Haudattuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marietta Alboni
- Guillaume Apollinaire, runoilija[5]
- Jane Avril, tanssija[5]
- Miguel Asturias, kirjailija[5]
- Honoré de Balzac, kirjailija[5]
- Henri Barbusse, kirjailija[5]
- Vincenzo Bellini, oopperasäveltäjä (siirretty myöhemmin kotimaahansa Italiaan)[5]
- Claude Bernard, fysiologi[5]
- Sarah Bernhardt, näyttelijä[5]
- Georges Bizet, säveltäjä[6]
- Louis-Auguste Blanqui, aktivisti[5]
- Jean-François Champollion, kielitieteilijä ja egyptologi[5]
- Frédéric Chopin, säveltäjä[6]
- Édouard Daladier, valtiomies[5]
- Eugène Delacroix, taidemaalari[6]
- Gustave Doré, taiteilija ja kuvittaja[5]
- Paul Dukas, säveltäjä[5]
- Max Ernst, taiteilija[5]
- Jean de la Fontaine, faabelikirjailija[5]
- Joseph Louis Gay-Lussac, fyysikko[5]
- Samuel Hahnemann, homeopatian luoja
- Jean Auguste Dominique Ingres, taidemaalari[5]
- Léon Jouhaux, rauhannobelisti[5]
- Ahmet Kaya, kurdilainen laulaja
- Kurt Löwenstein, poliitikko
- Nestor Mahno, anarkisti
- Marcel Marceau, pantomiimitaiteilija
- Angelo Mariani, kemisti
- Georges Méliès, elokuvantekijä[5]
- Amedeo Modigliani, taidemaalari ja kuvanveistäjä[5]
- Molière, näytelmäkirjailija[6]
- Yves Montand, näyttelijä[5]
- Jim Morrison, muusikko ja runoilija[6]
- Félix Nadar, valokuvaaja[5]
- Michel Ney, marsalkka
- Anna de Noailles, kirjailija[5]
- Victor Noir, journalisti[5]
- Max Ophüls, elokuvaohjaaja[5]
- Édith Piaf, laulaja[6]
- Camille Pissarro, taiteilija[6]
- Francis Poulenc, säveltäjä[5]
- Marcel Proust, kirjailija[6]
- Gioachino Rossini, säveltäjä[5]
- Kaija Saariaho, säveltäjä[6]
- Georges Seurat, taiteilija[5]
- Simone Signoret, näyttelijä[5]
- Stephan Sinding, kuvanveistäjä
- Maurice Tourneur, elokuvaohjaaja[5]
- Rafael Leónidas Trujillo, Dominikaanisen tasavallan diktaattori
- Volin, anarkisti
- Eduard Wiiralt, eestilainen graafikko
- Oscar Wilde, kirjailija[6]
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Vainajien muistolaatta -
Père Lachaise syksyllä -
Jim Morrisonin hauta -
Marcel Proustin hauta -
Eugène Delacroix’n hauta -
Marie Trintignantin hauta -
Rossinin hauta -
Frédéric Chopinin hauta -
Édith Piafin hauta -
Maria Callasin hauta -
Michel Petruccianin hauta -
-
Luigi Cherubinin hauta -
Pierre Bourdieun hauta -
Allan Kardecin hauta
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Lonely Planet: Cimetière du Père Lachaise (englanniksi) Viitattu 21.10.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j Mairie du 20e: Le Père-Lachaise (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi) Viitattu 21.10.2014.
- ↑ a b Midinews.com: Le crématorium du Père Lachaise, un des plus anciens d'Europe (ranskaksi) Viitattu 21.10.2014.
- ↑ L'église catholique à Paris: La chapelle du Père Lachaise (ranskaksi) Viitattu 21.10.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad Les gloires du Père Lachaise (Luettelo hautausmaalle haudatuista kuuluisuuksista), Mairie du 20e arrondissement, Paris. (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Hintikka, Pihla: Lepopaikka tähtien keskellä. Helsingin Sanomat, 23.12.2024. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 23.12.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hautausmaan virtuaalikierros (Arkistoitu – Internet Archive)
- Movie tour about Père-Lachaise (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Père-Lachaisen krematorion kotisivut (ranskaksi)
- Le Père Lachaise fête son bicentenaire (ranskaksi)