Päiviö (noita)

Päiviö oli saamelainen suurnoita.

Päiviö (Peaivvas < Beaivi, 'aurinko') on todennäköisesti ollut historiallinen henkilö, vaikka hänen ympärilleen on kiertynyt tarinaperinnettä monilta tahoilta. Johannes Tornaeuksen mukaan hän olisi asunut Enontekiön Peltojärvellä ja kuollut n. 1670. Tarinaperinne pitää häntä kuitenkin Kittilän noitana. Tornaeus mainitsee Päiviön Ruotsin Lapin intensiiviseen lähetysvaiheeseen kuuluvana hahmona, joka hylkäsi seitansa (sieidi) ja kääntyi kristinuskoon sen jälkeen, kun ankaran porokuoleman aikana ei saanut seidalta pyytämäänsä apua. Tämän jälkeen Päiviöstä tuli kotiseudullaan kiivas seitojen hävittäjä, ja hän jopa lähetti vanhimman poikansa Vuolabin (Olavin) Inariin hävittämään niitä.

Tarinaperinteen mukaan Päiviö olisi asunut Kittilän Rastinjärven pohjoispuolella. Se pitää häntä suursamaanina (noaidi), joka olisi kalan hahmossa käynyt Tukholmassa valittamassa kuninkaalle pirkkalaisten sorrosta, ja tällä matkallaan kääntynyt kristityksi. Toisen tarinan mukaan hän kävi hauen suoleen piiloutuneena katsomassa Kemissä, millaista kristinusko on. Ennen kääntymistään Päiviön kerrotaan mm. samaanintaidoillaan taistelleen naapurisiidojen samaanien kanssa peuralaumoista sekä kamppailleen uudisasukkaitten saamelaisille tuottamia haittoja vastaan. Kun lohi ei enää noussut Kittilään, hän säynävän suoleen piiloutuneena ui jokisuuhun ja hävitti sieltä uudisasukkaitten lohipadot. Päiviön hahmoon on kuitenkin kiertynyt myös siihen alun perin kuulumattomia voimamies- ja sotasankariaihelmia (Laurukainen). Sama koskee hänen poikaansa Vuolabia, jonka kerrotaan mm. nostaneen ilmaan Mortensnesissa sijaitsevan suuren seitakiven, tappaneen pelkin käsin karhun pesäänsä, soutaneen yksin kilpaa norjalaisen venekunnan kanssa, juosseen kiinni villipeuran jne.