Median museo ja arkisto Merkki
| Median museo ja arkisto Merkki | |
|---|---|
 Merkki-museon rakennus Ludviginkadulla. |
|
| Tyyppi | erikoismuseo[1] |
| Sijainti | Ludviginkatu 2–4, 00130 Helsinki[2][3] |
| Ylläpitäjä | Helsingin Sanomain Säätiö |
| Kotisivut |
merkkiin |
| Koordinaatit | |
 Median museo ja arkisto Merkki |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Median museo ja arkisto Merkki (vuoteen 2023 Päivälehden museo) on erikoismuseo, joka sijaitsee Helsingin Kaartinkaupungissa Ludviginkadulla entisissä Helsingin Sanomien tiloissa.[4] Se on osa Helsingin Sanomain Säätiötä.[5]
Museo perustettiin vuonna 2001 nimellä Päivälehden museo, mikä oli viittaus Helsingin Sanomien historialliseen edeltäjään Päivälehteen.[6] Uudistettu museo avautui uudelleen Merkki-nimisenä 2. joulukuuta 2023. Siihen on yhdistetty myös vuonna 1990 perustettu Päivälehden arkisto.[4][7]
Näyttelyiden lisäksi museo järjestää aktiivisesti erilaista ohjelmaa, kuten työnäytöksiä, työpajoja, tapahtumapäiviä, museoteatteria ja seminaareja.
Näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perusnäyttely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Museon vuonna 2016 uusittu perusnäyttely kertoo median historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta sekä sananvapauden toteutumisesta Suomessa ja muualla. Perusnäyttelyssä käydään läpi myös Päivälehden ja Helsingin Sanomien vaiheita.
Vaihtuvat näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museo toteuttaa vuosittain noin viisi vaihtuvaa näyttelyä, jotka pykivät valottamaan median eri puolia. Näyttelyiden tarkoituksena on edistää medialukutaitoa sekä erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastusta. Vaihtuvia näyttelyitä ovat olleet muun muassa Viisi ihmeellistä aarretta – Seikkailu oppikirjojen kuviin (2017), yhdessä Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa toteutettu Vapaus, rakkaus, tasa-arvo – Salonkielämää Helsingissä ja Kuopiossa (2017–2018), Uuden ja salaperäisen edessä – Kirjailijat ja esoteria modernisoituvassa Suomessa (2021), Lukemisen juhlaa! Aku Ankka -lehti Suomessa 70 vuotta! (2021) sekä Nishikie Shimbun – Kuumimmat lööpit ja uutiskuvat Meiji-kauden Japanista (2021)[8]. Oman näyttelynsä ovat saaneet myös muun muassa sarjakuvahahmo Pelle Peloton (2018) ja lastenkirjahahmo Pekka Töpöhäntä (2019).
Painokellari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon pohjakerroksessa sijaitseva painokellari esittelee kirjapainotekniikan historiaa. Painokellarissa voi tutustua kohopainotekniikassa käytettyihin laitteisiin ja työmenetelmiin – käsinladontaan, konelatomiseen ja painamiseen. Painokellarin työnäytöksissä perinteisten kirjapainoammattien taitajat näyttävät aidoilla työvälineillä, miten kirjat ja muut painotuotteet syntyivät ennen tietokoneaikaa.
Museokäynti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museoon voi tutustua itsenäisesti tai oppaan johdolla. Kaikki museon toiminta on maksutonta. Museo on avoinna päivittäin kello 11–17.[2][3] Vuonna 2017 museoon tutustui yhteensä 48 000 kävijää.[9]
Arkisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merkin arkisto on entisen Päivälehden arkiston seuraaja. Arkiston kokoelmat käsittivät 3,5 hyllykilometrin fyysisen aineiston ja seitsemän teratavun sähköisen kokoelman. Mukana on 1,5 hyllykilometriä yksityisarkistoja.[10]
Arkiston kokoelmiin sisältyvät arkistokappaleet muun muassa Päivälehdestä, Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista ja Taloussanomista sekä kaikista Sanoma-konsernin julkaisemista kotimaisista aikakauslehdistä, kuten Me Naisista, Kodin Kuvalehdestä, ET-lehdestä ja Aku Ankasta.
Arkistoon kuuluvat Sanoma-konsernin ja sen edeltäjien historialliset asiakirjat. Lisäksi sinne on talletettu media-alan säätiöiden ja järjestöjen arkistoja sekä Sanoman työntekijöiden henkilöarkistoja. Merkittävin henkilöarkistoista on Erkon suvun arkisto. Kokoelmissa on myös valokuvia, piirroksia ja muistitietohaastatteluja.[10] Merkin kokoelmissa on myös noin 5 000 sanomalehtityön ja kirjapainotoiminnan historiaan liittyvää esinettä.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Museotilasto - Tilastohaku - 2016 (Valitse tilastotieto -kohdasta valittu museoksi Päivälehden museo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ a b Arkistoitu kopio (pdf) Helmikuu 2016. Strömma Finland Oy Ab. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 20.7.2016.
- ↑ a b Päivälehden museo Päivälehden museo, paivalehdenmuseo.fi. Viitattu 20.7.2016.
- ↑ a b Merkin vaiheet Median museo ja arkisto Merkki. Viitattu 3.2.2024.
- ↑ Helsingin Sanomain Säätiö Helsingin Sanomain Säätiö. Viitattu 14.5.2018.
- ↑ Anna-Maija Lippu: Päivälehden museon nimi vaihtui Helsingin Sanomat 29.11.2023. Viitattu 3.2.2024.
- ↑ Aineistot ja kokoelmat Median museo ja arkisto Merkki. Viitattu 3.2.2024.
- ↑ Näyttelyt, Päivälehden museo, viitattu 16.7.2021
- ↑ Vuosikertomus 2017 - Helsingin Sanomain Säätiö Helsingin Sanomain Säätiö. Viitattu 14.5.2018.
- ↑ a b Aineistot ja kokoelmat Median museo ja arkisto Merkki. Viitattu 3.2.2024.
- ↑ Esinekokoelmat Median museo ja arkisto Merkki. Viitattu 3.2.2024.