Päiväkirja (Kitty Rayn romaani)
Päiväkirja (A Peculiar Chemistry) on Kitty Rayn vuonna 1999 julkaisema romaani.[1] Suomeksi kirja on julkaistu lyhennettynä Valittujen Palojen Kirjavalioissa.
Romaani kertoo kahden eri aikakauden ihmisistä, heidän avioliiton ulkopuolisesta raskaudestaan ja peloistaan ihmisten suhtautumisessa heidän tilanteeseen.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaanin alussa raskaana oleva Ellis Jones muuttaa remontoituun mökkiin salatakseen raskauden muilta. Mökissä Ellis löytää isotätinsä Nellin päiväkirjan ja ryhtyy lukemaan sitä aikansa kuluksi.
Tässä vaiheessa kirjailija vaihtaa näkökulmaa ja ryhtyy kertomaan Nellin tarinaa.
Nell on kirjan alussa nuori, isosiskoaan Violetia neljä vuotta nuorempi. Nuoresta iästä huolimatta Nellin tulevaisuus tuntuu olevan murskana: äiti ei päästä Nelliä yliopistoon, joten Nell joutuu työskentelemään isänsä vaateyrityksessä.
Kirjan alussa Nell opettelee polttamaan tupakkaa, kun eräs sotilas tarjoaa hänelle huvikseen savukkeen. Nell ihastuu sisarensa Violetin mieheen ja päätyy raskaaksi tälle. Jotta vältytään skandaalilta Nell pakotetaan muuttamaan syrjäiseen mökkiin. Muuttamisessä Nelliä auttaa Nellin sisaren äiti Marion. Nellin vanhemmat katkaisevat välinsä Nelliin kokonaan kuultuaan Nellin tekosista. Violetin raskaus sujuu hyvin, mutta lapsi syntyy kuolleena. Violetin mies, Laurence kuolee sodassa. Nell synnyttää lapsen, mutta ei kykene luomaan tähän minkäänlaista kiintymyssuhdetta, ja myös imettäminen osoittautuu mahdottomaksi. Nell joutuu antamaan synnyttämänsä tytön Violetille ja hautaamaan Violetin kuolleena syntyneen pojan.
Ellis ihmettelee äitinsä Lauran suhtautumista häneen. Ellis löytää Nellin haudan ja huomaa että siinä hautakivessä ei ole merkkiäkään kuolleena syntyneestä lapsesta. Tästä Ellis päättelee että Nellin on täytynyt luopua lapsestaan. Kävellessään haudalta poispäin Ellis miettii sukuaan ja muistaa Isänsä vanhempien suhtautuneen kireästi poikaansa ja tämän vaimoon. Ellisin äiti, Laura ei ollut puhunut koskaan lapsuudestaan, äidistöän eikä isovanhemmistaan. Ellis tiesi että hänen isänsä omistama puutarha oli aikanaan kuulunut Ellisin isoisälle. Ellis myös tiesi että hänen isoisänsä Gerald Palmer oli tehnyt vararikon 1940 luvun loppuvuosina. Ellis tiesi että hänen isotätinsä Nell oli antanut Ellisin isälle Williamille töitä kun William ei ollut saanut töitä muualta. Nell myös jätti puutarhan Williamille perinnöksi. Ellis ihmettelee , miksi Williamia ei ole otettu muualle kuin Nellille töihin. Miksi Violet on vienyt tyttärensä Lauran Lontooseen heti tämän synnyttyä? Miten Nell oli saanut keittiöpuutarhan, johon perusti yrttitarhan?
Laura ilahtuu nähdessään Ellisin tulevan käymään ja ryhtyy kertomaan oma alotteisesti lapsuudestaan ja Nellistä. Laurasta oli aina tuntunut että Nell odotti tästä jotain, mitä hän ei kyennyt täyttämään. Ellis unohtaa olla kysymättä mitään Nellistä ja heti Ellisin kysyttyä jotain Laura vaikenee kuin muuri.
Ellis ottaa selvää isoäidikseen luulemansa Violetin olinpaikasta ja saa selville, että tämä asuu hylätyssä suuressa omakotitalossa. Ellis hoivaa aivoverenvuodosta toipuvaa Violetia muutaman päivän ajan, kunnes tämä pääsee hoivakotiin. Ellis saa Violetilta myös laatikon, jossa on vanhoja kuvia, joukossa Nellin kuva. Ellis lähtee ottamaan selvää perheensä asioista ja törmää oman lapsensa isään, Joeen. Toivuttuaan tapaamisen aiheuttamasta järkytyksestä Ellis kertoo tavanneensa Violetin. Ellisin isä ei ole iloinen asiasta, mutta alkujärkytyksen jälkeen toivuttuaan suhtautuu asiaan myönteisesti.
Ellis ihmettelee isänsä ja Violetin huonoja välejä ja päättää ottaa selvää niiden syystä. Kun Ellis on lukenut Nellisin päiväkirjan loppuun, hän etsii Violetin kuolleena syntyneen pojan haudan.