Outokummun ortodoksinen kirkko
| Pyhän Hengen kirkko | |
|---|---|
 Outokummun ortodoksinen Pyhän Hengen kirkko |
|
| Sijainti | Kirkkopolku 3, Outokumpu |
| Koordinaatit | |
| Kirkkokunta | Suomen ortodoksinen kirkko |
| Hiippakunta | Kuopion ja Karjalan hiippakunta |
| Seurakunta | Taipaleen ortodoksinen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1954 |
| Suunnittelija | Rakennusmestari Uuno Korhonen |
| Materiaali | Puu |
| Tyylisuunta | Karjalaistyylinen pyhäkkö |
| Avoinna yleisölle |
24.6.-2.8.2024 ma-pe klo 12-16 |
 |
|
Outokummun ortodoksinen kirkko eli Pyhän Hengen kirkko sijaitsee Outokummun Partalanmäessä. Se on yksi Taipaleen ortodoksisen seurakunnan kolmesta kirkosta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Outokummun Pyhän Hengen kirkko valmistui ensin tsasounaksi. Sen on suunnitellut rakennusmestari Uuno Korhonen käyttäen esikuvanaan Impilahden pitäjän Kitelän kylän vanhaa kirkkoa. Silloinen rukoushuone rakennettiin pääosin valtion jälleenrakennustuen turvin, joskin puutavaraa saatiin seurakunnan omasta metsästä. Outokummun alueelle sotien seurauksena muuttaneet ortodoksit, muun muassa Impilahden pitäjästä, vastasivat suurella talkootyöllä rakennustöistä. Perinteisen karjalaistyylisen tsasounan vihki käyttöön arkkipiispa Herman 7.6.1954 ja tsasouna pyhitettiin Pyhän Hengen kunniaksi. Tsasounan vihki kirkoksi vuonna 1984 silloinen Joensuun piispa Tiihon[1].
Ikonit ja muu esineistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkkosalin ja ikonostaasin ikonit ovat pääosin 1700-luvulta ja peräisin Viinijärven vuonna 1906 puretusta kirkosta. Ikonostaasin vasemmassa reunassa kiotakaapissa on Korsunin Jumalanäidin ikoni. Ikonin lahjoitti kauppias Isotov, jonka suvun hallussa se oli ollut sukupolvien ajan. Alttarin takaseinällä pääikonina oleva suurikokoinen ja kultataustainen Jumalanäidin ikoni, Pyhällä pöydällä oleva hopeinen papin käsiristi ja osa kirkonkelloista on peräisin Kitelän vanhasta kirkosta, josta ne pelastuivat sodan jaloista ja monien vaiheiden jälkeen päätyivät Outokummun kirkkoon. Kirkollishallitukselta saadut Neitsyt Marian ja suurmarttyyri ja parantaja Panteleimonin ikonit ovat peräisin Hyrsylän kylän tsasounasta. Joitakin ikoneja ja muuta kirkollista esineistöä on lahjoittanut Valamon luostari[1].
Praasniekka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Outokummun ortodoksisen kirkon praasniekkaa vietetään Pyhän Hengen päivänä (helluntain jälkeinen maanantai), joka on riippuvainen pääsiäisen ajankohdasta[2]. Vuonna 2024 Pyhän Hengen päivää juhlitaan 20. toukokuuta, vuonna 2025 päivä on 9. kesäkuuta.
Kirkko avoinna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Outokummun ortodoksinen kirkko kuuluu niin sanottuihin tiekirkkoihin ja on kesäisin avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten. Kirkossa on tuolloin paikalla esittelijä. Muuna aikana kirkko on avoinna jumalanpalvelusten yhteydessä tai eri sopimuksesta.
Seurakuntasali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon alakerrassa on noin 50-paikkainen seurakuntasali keittiö- ja wc-tiloineen. Salissa kokoontuu muun muassa seurakunnan toimintapiirejä. Seurakuntasalia vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin. Salissa on lisäksi lähes 600 niteen kirjasto, jossa on laaja valikoima ortodoksista kirjallisuutta[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Stefan Holm ja Markku Toivanen: Taipaleen ortodoksinen seurakunta 400 vuotta. Viinijärvi: Taipaleen ortodoksinen seurakunta, 1991. ISBN 952-90-2873-3
- ↑ Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pyhäköt
- ↑ Juliaanan kirjasto Outokummun kirkolla