Otsonitaso
Otsonitaso eli otsonin pitoisuus ilmassa on ympäristöongelma, jonka huomiotta jättämisestä voi olla erilaisia haittoja. Otsonikato liittyy yläilmakehän kemiaan ja ultraviolettisäteilyn lisääntymiseen. Alailmakehän otsoni on yleensä liiallisina pitoisuuksina haitallista esimerkiksi kasvien solukoille, mutta myös ihmisille[1].
WHO on asettanut eri tilanteisiin rajoituksia sen varalle, milloin liiasta otsonipitoisuudesta voi olla haittaa terveydelle ja milloin siitä on tiedotettava. Euroopan unionin uusin direktiivi asiasta on vuodelta 2003. Yhdysvalloilla on omat raja-arvonsa. Suomessa otsonia mitataan jatkuvasti yhdeksällä paikkakunnalla.
Työpaikkojen ja rakennusten sisäilman otsonitasosta on myös turvamääräykset, koska otsoni aiheuttaa sekä ärsytysoireita, palautuvia astmatyyppisiä että pitemmän altistuksen kestäessä palautumattomia keuhkovaurioita. Lisäksi otsoni voi aiheuttaa räjähdysvaaraa[2].
Oma kysymyksensä on otsonointilaitteet, joita on myynnissä sisäilman laadun parantamiseksi[3]. Myöskään niitä käytettäessä sallittua otsonitasoa ei saa ylittää.