Otrantonsalmen taistelu
| Otrantonsalmen taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toisen maailmansodan Välimeren sotanäyttämöä | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
3 kevyttä risteilijää |
1 torpedovene | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
ei merkittäviä |
4 kauppalaivaa upposi | ||||||
_crowned.svg){kind=small}
Otrantonsalmen taistelu oli Ison-Britannian Kuninkaallisen laivaston toisen maailmansodan ja Italian laivaston saattueen välinen taistelu Adrianmerellä Italian ja Albanian välisessä Otrantonsalmessa 12. marraskuuta 1940.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vara-amiraali Henry Pridham-Whippelin laivasto-osasto (Force X), jossa olivat kevyet risteilijät HMS Orion, HMAS Sydney ja HMS Ajax sekä hävittäjät HMS Nubian ja HMS Mohawk, lähetettiin Adrianmerelle häiritsemään Italian laivaston toimintaa alueella sekä harhauttamaan akselivaltojen tiedustelu, jotta he eivät havaitsisi suunniteltua hyökkäystä Taranton laivastoasemalle.[1]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Italian laivaston saattue, jonka muodostivat kauppalaivat SS Antonio Locatelli, SS Premuda, SS Capo Vado ja SS Catalani saattajinaan torpedovene Nicola Fabrizi (T V c Giovanni Barbini) ja apuristeilijä Ramb III (C F Francesco De Angelis), lähti merelle Brindisistä Italiasta Valonaan Albaniaan.[1]
Vara-amiraali Pridham-Whippelin osasto purjehti 12. marraskuuta vastaisena yönä pohjoiseen saapuen valvonta-alueensa pohjoisrajalle Barin ja Durazzon välille 12. marraskuuta kello 01.00. Alukset kääntyivät etelään ja 20 minuuttia myöhemmin ne havaitsivat kuusi pimennettyä alusta. Aluksia luultiin tunnistettaessa kahdeksi hävittäjäksi ja neljäksi kauppalaivaksi. HMS Mohawk avasi tulen kello 01.27 ja taisteluun liittyivät nopeasti kaikki alukset.[1]
Alle puolessa tunnissa kaikki kauppalaivat olivat joko uponneet tai tulessa. Torpedovene Nicola Fabrizzi oli pahoin vaurioitunut ja pakenemassa kohti Valonaa kannellaan 11 kaatunutta ja 17 haavoittunutta miehistönjäsentä.[2] Ramb III oli irtaantunut taistelusta vaurioitta.[1]
Seuraavana päivänä Italian laivaston torpedoveneet Curtatone ja Solferino pelastivat taistelupaikalta 140 merimiestä.[1]
.jpg)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Greene, Jack & Massignani, Alessandro: The Naval War in the Mediterranean 1940-1943. Lontoo: Chatham Publishing, 2002. ISBN 1-86176-190-2 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)