Otasilmäruoho
| Otasilmäruoho | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Näivekasvit Orobanchaceae |
| Suku: | Silmäruohot Euphrasia |
| Laji: | salisburgensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Euphrasia salisburgensis |
|
| Katso myös | |
Otasilmäruoho (Euphrasia salisburgensis) on yksivuotinen, ruohovartinen Euroopan vuoristoseutujen kasvi. Otasilmäruoho elää muiden silmäruohojen tapaan puoliloisena muilla kasveilla.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Otasilmäruoho kasvaa 5–15 senttimetriä korkeaksi. Kasvin varsi on haaraton tai niukkahaarainen, lähes kalju ja väriltään yleensä punaruskean vihreä. Lehdet ovat vastakkain, varren yläosassa osin myös kierteisesti. Muodoltaan lehdet ovat pieniä, kapeita, suippotyvisiä, ruodittomia ja saha- tai nyhälaitaisia. Lehden hampaat ovat suippoja ja hammaspareja on vain kaksi tai kolme. Kukkien tukilehdet ovat lähes varsilehtien kaltaisia. Kukat ovat pienikokoisia ja sijaitsevat yksittäin tukilehtien hangassa. Kukan teriö on lyhyttorvinen ja valkoinen, teriön takasivu on noin 7 mm. Lyhyt ylähuuli on kaksihalkoinen, pidempi alahuuli kolmiliuskainen ja sen tyvellä on keltainen täplä. Otasilmäruoho kukkii Suomessa heinäkuussa.[1]
Otasilmäruoho muistuttaa läheisesti samoilla kasvupaikoilla esiintyvää yleistä pohjansilmäruohoa (E. wettsteinii).[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otasilmäruohoa tavataan vuoristoseuduilla Etelä- ja Keski-Euroopassa, Britteinsaarilla ja Fennoskandian tunturiseuduilla. Laji tunnetaan myös Turkista.[3] Suomessa otasilmäruoho kasvaa hyvin harvinaisena ainoastaan Kilpisjärven Pikku-Mallalla ja Saanalla. Laji löydettiin Suomesta ensimmäisen kerran vuonna 1932.[2]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Otasilmäruoho kasvaa Suomessa alapaljakalla, avoimilla ja kuivilla lapinvuokkokankailla ja pahdanjuurilla. Laji on kalkinvaatija.[1][2]
Kuten muut silmäruohot, myös otasilmäruoho on puoliloinen, joka ottaa ravintonsa osittain muista kasveista imujuurien avulla. Silmäruohot loisivat monilla ruoho-, heinä- ja sarakasveilla, joskus jopa toisilla silmäruohoilla.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007.
- Väre, Henry: Otasilmäruoho. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 154.