Otanmäen rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otanmäen rata
Perustiedot
Reitti MurtomäkiOtanmäki
Rakennettu 1951–1955
Avattu 1. marraskuuta 1953
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR

tavaraliikennettä vain tarvittaessa

Tekniset tiedot
Pituus 25,7 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • tavaraliikenteessä 40–50 km/h
Liikenteenohjaus
Vähäliikenteinen rata Murtomäki–Otanmäki
Ohjauskeskus Iisalmi
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei

Otanmäen rata on Suomen rataverkon osuus, joka haarautuu Iisalmen–Kontiomäen radasta Murtomäen asemalla, ja jatkuu Kajaanin kaupungin Otanmäkeen. Rataosan pituus on 25,7 kilometriä eikä sitä ole sähköistetty. Rataosuus luokitellaan vähäliikenteiseksi sivuradaksi, ja nykyisin sillä on ainoastaan satunnaista tavara- ja virkatarveliikennettä.[1]

Otanmäen rata rakennettiin Otanmäen kaivoksen kuljetustarpeisiin. Radan rakentamista oli mietitty jo vuonna 1942, mutta sodan takia suunnitelma viivästyi. Radan rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 1951 ja se pyrittiin saamaan liikennekuntoon mahdollisimman nopeasti, jotta kaivoksen rautatiekuljetukset voitaisiin aloittaa. Väliaikainen liikenne aloitettiin jo toukokuussa 1952, mutta yleiselle liikenteelle rata avattiin 1. marraskuuta 1953. Radan rakennystyöt päättyivät lopullisesti vasta syyskuussa 1955.[2] Rataosalle rakennettiin tieliikenteelle neljä ylikulkusiltaa, ja liikennepaikkoja tuli kolme, Alava, Humpinmäki ja Otanmäki. Rata kiskotettiin 30 kilon (30 kg/m) kiskoilla. Otanmäen radan rakentamiseen oli käytetty vuoden 1956 loppuun mennessä noin miljardi markkaa.[3]

Myöhemmin Murtomäelle rakennettiin kolmioraide, jotta junia ja vetureita voitiin kääntää helpommin. 1950-luvulla ehdotettiin Otanmäen radan jatkamista joko Oulu–Kontiomäki-radalle Nuojuaan tai Pohjanmaan radalle Tuomiojaan, mutta kumpaakaan suunnitelmaa ei toteutettu.[2]

Kaivokselta lähti useita junakuormia viikossa, ja ne kuljetettiin pääasiassa Oulun satamaan, josta ne laivattiin maailmalle.lähde?

Kaivoksen toiminnan päättyminen vuonna 1985 vähensi radan liikennettä huomattavasti. Kaivoksen tilalle perustettiin vaunutehdas. Radan kunnossapitoa on jatkettu yksinomaan Transtechin Otanmäen vaunutehtaan takia[2], koska tehtaalla valmistettavan rautatieliikennekaluston kuljetukseen ei ole vaihtoehtoista kuljetusmuotoa. Radalla on myös Fingridin muuntajankuormauspaikka.[1]

  1. a b Voutilainen, Jarkko & Peni-Nyman, Anniina: Vähäliikenteiset radat (PDF) (s. 110–114) 2018. Helsinki: Liikennevirasto. Arkistoitu 26.9.2018. Viitattu 10.5.2020.
  2. a b c Iltanen, Jussi: Radan varrella, s. 307. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
  3. Valtionrautatiet 1937–1962, s. 96–97. Helsinki: Rautatiehallitus, 1962.