Ostohyvitys
Ostohyvitys on kuluttajille maksettava, ostotapahtumaan sidottu rahapalautus, jota pidetään verotuksellisesti jälkikäteen maksettavana alennuksena.
Kauppojen, kuten S-ryhmän[1], Keskon ja Suomen Lähikaupan, maksamat bonukset ovat ostohyvitystä. Ostohyvitys voidaan maksaa esimerkiksi etusetelinä, tavarana tai rahana. Ostohyvitys on kuluttajalle verovapaata tuloa silloin, kun se muodostuu kuluttajan itse tekemistä ja maksamista yksityistalouden ostoista.[2]
Ostohyvitys markkinoinnissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostohyvityspohjaiset markkinointikampanjat (engl. rebate) ovat suosittuja erityisesti Yhdysvalloissa. Suomen lainsäädännön mukaan tällaisten tarjousten on oltava selvästi tunnistettavissa myynninedistämiseksi, niiden saamista koskevien ehtojen on oltava helposti saatavilla ja ehdot on esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi.[3]
Suomessa kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo ostohyvityksen ja kylkiäisten käyttöä yritysten myynninedistämisessä. Perusperiaate on, että etu ei voi olla markkinoinnin pääviestinä silloin, kun markkinointi tavoittaa yleisesti kaikki kuluttajat. [4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bonus ja muut edut SOK. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 29. tammikuuta 2013.
- ↑ Verohallinnon ohjeet - Bonusten verotus 23. maaliskuuta 2012. Verohallinto. Viitattu 1. tammikuuta 2013.
- ↑ Hallituksen esitys 79/2000 16. kesäkuuta 2000. Finlex.fi. Viitattu 1. tammikuuta 2013.
- ↑ Kanta-asiakasmarkkinointi ja kanta-asiakasohjelmat syyskuu 2008. Kuluttajavirasto. Viitattu 1. tammikuuta 2013.