Ossian Hellman
Ivar Ossian Hellman (19. joulukuuta 1883 Pihlajavesi – 11. helmikuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen lakitieteen tohtori ja hallintoneuvos.[1][2]
Hellmanin vanhemmat olivat ratamestari Ivar Hellman ja Matilda Sofia Billing. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1906. Hellman suoritti oikeustutkinnon 1900 ja ylemmän oikeustutkinnon 1925. Hän sai varatuomarin arvon 1913 ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi 1936 sekä lakitieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1941.[1][2]
Hellman oli valtionrautateiden palveluksessa sähköttäjänä 1904–1912, rautatiehallituksen kanslistina 1912–1915, I luokan kirjurina 1915–1918, apulaisasianvalvojana 1918–1926 sekä valtionrautateiden hallinto-osaston johtajana 1926–1943. Hellman toimi myös Suomen senaatin oikeusosaston ja korkeimman oikeuden ylimääräisenä virkamiehenä 1914–1926 sekä esittelijänä 1917–1926. Hän oli sitten esittelijäneuvoksena ja Ulvilan tuomiokunnan tuomarina 1943 sekä korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä ja hallintoneuvoksena 1943–1953.[1][2]
Ossian Hellman oli naimisissa 1915–1967 konttoristi Hilma Elina Björkmanin (k. 1967) kanssa.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rautateiden hallinto teoksessa Valtionrautatiet 1912–1937. Helsinki 1937
- Määräysoikeus rahtitoimissa: Suomen oikeuden mukaan, väitöskirja. Helsinki 1941
Toimitustöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtionrautateiden liikennesääntö ja sen lisämääräykset selityksineen. WSOY 1931
- Autoliikennelait: moottoriajoneuvolainsäädäntö selityksineen. WSOY 1938
