Osmo Tiililä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osmo Tiililä
Henkilötiedot
Syntynyt3. maaliskuuta 1904
Tampere
Kuollut16. joulukuuta 1972 (68 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Koulutus ja ura
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue teologia (dogmatiikka)
Tunnetut työt Johdatus teologiaan (1968)

Osmo Antero Tiililä (3. maaliskuuta 1904 Tampere – 16. joulukuuta 1972 Helsinki) toimi Helsingin yliopiston dogmatiikan professorina 1939–1967. Hän oli paitsi professori ja tutkija myös tuottelias kirjoittaja ja suosittu kristillinen puhuja, joka kokosi suuret kuulijajoukot. Hänen kiinnostuksensa tutkijana suuntautui erityisesti herätysliikkeisiin. Hän oli pidetty luennoitsija, mutta myös vaativa opettaja ja joidenkin mielestä pelottavakin. Yleisesti häntä pidettiin aikakautensa vaikuttavimpana opettajana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Sotien jälkeisenä aikana Tiililästä tuli kirkon konservatiivisen opposition teräväsanainen johtaja, kiistelty hahmo ja kirkon ankara arvostelija. Hän arvosteli kirkkoa hengellisen tehtävän laiminlyömisestä ja keskittymisestä yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Tiililä vastusti voimakkaasti Suomen luterilaisen kirkon maallistumista ja kärjisti vastalauseensa eroamalla kirkosta syksyllä 1962. Tapaus herätti suurta huomiota julkisuudessa, sillä kirkkoon kuulumattomuutta dogmatiikan professorilta ja tulevien pappien opettajalta pidettiin ennenkuulumattomana.

Vuonna 1967 Tiililä yritti kuitenkin päästä katolisen kirkon jäseneksi tietyin ehdoin, joihin silloinen Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Paul Verschuren ei kuitenkaan suostunut.[1]

Tiililän Johdatus teologiaan (1968) on vanhauskoisen luterilaisuuden perusteoksia.kenen mukaan?

Osmo Tiililän isä oli Tampereen yhteiskoulun rehtori Kaarlo Tiililä. Hänen veljenpoikansa on Nokia Oy:n osastopäällikkö (eläkkeellä) ja taiteilija Paul Tiililä.lähde?

Tiililän nimeä kantaa Tiililä-seura, joka kokoontuu Suomen teologisessa instituutissa.[2]


Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Getsemane : suuren ahdistuksen tutkistelua. Jyväskylä: Gummerus, 1933.
  • Anteeksiantamukseen perustuva uskonnollinen turvallisuustila : vertaileva tutkimus. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsinki: Osmo Tiililä, 1934.
  • Tuomion evankeliumi : uskonnollisen toivon tarkastelua. Jyväskylä: Gummerus, 1934.
  • Viisaudesta : uskonnollisen tiedon tutkistelua. Jyväskylä: Gummerus, 1937.
  • Uuden elämän etiikka : piirteitä Gustaf Johanssonin siveysopista. (Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran toimituksia ; 31) Porvoo: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1940.
  • Laki kristityn elämässä. Porvoo: WSOY, 1941.
  • Kärsimyksestä. Porvoo: WSOY, 1941.
  • Oppi ja elämä. Porvoo: WSOY, 1943.
  • Parempien aikojen toivo. Kirjapaja, 1944.
  • Tuhatvuotinen valtakunta uskonnonhistorian ja kristillisen opinkehityksen valossa. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja ; 5) Helsinki: Otava, 1944.
  • Historian Jumala : mitä nykyinen aika puhuu teologeille? Helsinki: Kirjapaja, 1945.
  • Kristilliset kirkot ja lahkot. Porvoo: WSOY, 1945.
  • Usko ja elämä. Helsinki: Kirjapaja, 1946.
  • Kaste ja usko : piirteitä Fr. G. Hedbergin kristillisyydestä. Helsinki: WSOY, 1947.
  • Systemaattinen teologia 1. Helsinki: WSOY, 1951.
  • Eräitä elämämme ongelmia. (Uskonnollisen kyselyn luonnollisuus ; Kestävän perustan ongelma ; Elämän tarkoituksen ongelma ; Uskonnon uudistamisen ongelma ; Raamattuongelma ; Oikeuden ja hyvyyden ongelma ; Kristuksen sovitustyön ongelma ; Kristillisen työn ongelma ; Uskon ja näkemisen ongelma) Helsinki: WSOY, 1952.
  • Viimeiset tapahtumat. WSOY, 1953. ISBN 951-888-270-3
  • Systemaattinen teologia 2. WSOY, 1954.
  • Kirkko ja lahkot. Suomen kirkon sisälähetysseura, 1955.
  • Kuulevin korvin. WSOY, 1956.
  • Miten tullaan Jumalan lapseksi. (Mitä on synti ; Tie Jumalan yhteyteen ; Elämä Jumalan yhteydessä ; Kuolema ; Jeesus ja halvattu ; Ihmiskunnan odotus ; Kirkko viittaa Kristukseen ; Kalliolle rakentaminen) Porvoo: WSOY, 1958.
  • Näkyväiset ja näkymättömät. (Sisältää vuosina 1958-1959 pidettyjä puheita ja saarnoja) Porvoo: WSOY, 1959.
  • Rukoilevaisten kirjoja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1961.
  • Kuolema. Porvoo: WSOY, 1961.
  • Kuolema. (2. painos (1. painos 1961). Virikekirjat) Helsinki: Kirjaneliö, 1973. ISBN 951-600-251-X
  • Jumalan kansan häpeä ja kunnia. (Kaksi Kirkkokansan herätyspäivillä Helsingissä 3. ja 4. päivänä marraskuuta 1962 pidettyä esitelmää) Helsinki: Kansan raamattuseura, 1962.
  • Kirkon kriisi. Helsinki: WSOY, 1962.
  • Kristilliset kirkot ja muut yhteisöt. Helsinki: WSOY, 1963.
  • Herätyksestä eteenpäin. (Puhe Lahden Joutjärven kristillisessä ylioppilaskokouksessa 13.VII.1963) Kauniainen: Sisälähetyssäätiö, 1963.
  • Jumalan kansan murhe ja ilo. Helsinki: Kansan raamattuseuran säätiö, 1963.
  • Jumalan kansan heikkous ja väkevyys. Helsinki: Kansan raamattuseuran säätiö, 1963.
  • Epäilyksistä uskoon. Helsinki: WSOY, 1963.
  • Teinien teologia : uskonnon oppikirja lukioita varten. Porvoo: WSOY, 1964.
  • Sata teesiä kirkosta. Helsinki: WSOY, 1964.
  • Suomalaista kokemuskristillisyyttä : piirteitä Frans Ulvaan elämästä ja ajattelusta. Porvoo: WSOY, 1964.
  • Ihmettelyä : Mietiskelyä ja kokemuksia. Helsinki: WSOY, 1966.
  • Rukoilevaisten kertomaa : Länsi-Suomen herännäisyyden edustajia 1900-luvulla. Porvoo: WSOY, 1966.
  • Oma pääsiäiseni. Helsinki: WSOY, 1967.
  • Jumala on pyhä. (Sisältää adventtisaarnan vuodelta 1966 sekä Kirkkokansan herätyspäivillä v. 1967 pidetyn puheen luonnoksineen.) Helsinki: Ev. lut. sisälähetyssäätiö, 1967.
  • Johdatus teologiaan. Helsinki: Suomen kirkon sisälähetysseura, 1968.
  • Yön jälkeen aamu : puheita pelkojen sukupolvelle. (Sisältää vuosina 1962-1967 pidettyjä puheita) Helsinki: WSOY, 1968.
  • Miksi kristinuskoa ei voi, ei tarvitse eikä saa uudistaa? Helsinki: Suomen kirkon sisälähetysseura, 1969.
  • Tänään ja huomenna. Helsinki: Suomen evankelisluterilainen ylioppilaslähetys, 1970.
  • Kevättä keskitalvellakin. Helsinki: Kirjaneliö, 1971. ISBN 951-600-197-1
  • Vakavista vakavasti. Helsinki: WSOY, 1971. ISBN 951-0-03592-0

Runoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Syvällä kulkee väkevä virta Alea-kirja 1978 ISBN 951-9272-44-5
  • Etsin ja löydän, Helsinki] : Suomen Evankelisluterilainen Ylioppilaslähetys, 1969; 2. p. 1970h

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kirkko ja kaupunki -lehti 8/25.2.2004 (Kirjoitus Osmo Tiililän 100-vuotissyntymäpäivän johdosta)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Emil Anton: Osmo Tiililä – melkein katolilainen hapatusta.net. 8.4.2019. Viitattu 9.4.2019.
  2. ↑ Emil Anton: Tiililä - melkein katolilainen

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Junkkaala, Timo: Osmo Tiililä − protestantti. Kauniainen: Perussanoma, 2004. ISBN 951-888-366-1
  • Rauno Heikola ... et al.: Osmo Tiililä ja uskon teologia : 100-vuotisjuhlasymposiumin alustukset ja puheenvuorot. Helsinki: Suomen teologinen instituutti (Yliopistopaino), 2004. ISBN 952-9857-15-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Osmo_Tiililä&oldid=22705718”