Osmo Hormia
Osmo Eliel Hormia (9. tammikuuta 1926 Jyväskylä – 17. tammikuuta 1983 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen kielen- ja kirjallisuudentutkija.[1]
Hormian vanhemmat olivat rovasti Yrjö Nikolai Hormia ja Aili Olga Salo. Hormia pääsi ylioppilaaksi 1944 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1949, lisensiaatiksi 1960 ja tohtoriksi 1962. Hän toimi Helsingin yliopiston suomen kielen vt. lehtorina 1955–1957, Århusin yliopiston suomen kielen lehtorina 1957–1958 sekä Tukholman yliopistossa suomen kielen lehtorina 1958–1964, suomen kielen ja Suomen kirjallisuuden dosenttina 1962–1965, suomen kielen ja Suomen kulttuurin vt. professorina 1964–1965 sekä professorina vuodesta 1965.[2]
Hormia aloitti uransa 1950-luvulla runoilijana, kirjallisuudentutkijana ja kriitikkona. Hän väitteli tohtoriksi 1961 aihenaan Christfried Gananderin suomen kielen sanakirjassa Nytt Finskt Lexicon käytetyt lähteet. Hormia muutti 1950-luvun lopulla Suomesta ensin Tanskaan ja asettui sitten pysyvästi asumaan Ruotsiin. Hormia toimi Tukholman yliopiston suomen kielen ja kulttuurin professorina ja hän oli myös aktiivisesti mukana Ruotsin suomalaisten järjestötoiminnassa 1960- ja 1970-luvuilla.
Hormia kuului 1960-luvulla Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton vasemmisto-oppositioon, jonka mielestä Artturi Similän johtama keskusliitto oli unohtanut tavalliset työväestöön kuuluvat ruotsinsuomalaiset ja heidän kokemansa sosiaaliset ongelmat ja keskittynyt vain virallisen kielivähemmistön aseman saavuttamiseen. Hormia liittyi 1968 Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueeseen ja hän perusti myös Keskusteluseura 62 (Diskussionsförening 62) -nimisen yhdistyksen.
Hormia valittiin 1970 Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton puheenjohtajaksi. Puheenjohtajakautensa lopulla Hormiaa arvosteltiin siitä, että hän oli sitonut Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton liiaksi Ruotsin sosialidemokraattien harjoittamaan kielipolitiikkaan ja hän joutui lopulta eroamaan syyskuussa 1975 liiton puheenjohtajan paikalta.[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matkalaulu, runoja. WSOY 1949
- Uuden runon kauneimmat: valikoima modernia suomalaista lyriikkaa vuosilta 1946-1956, toimittanut ja johdannolla varustanut Osmo Hormia. Otava 1958 (Hannu Mäkelän täydentämät uusintapainokset 1968, 1970, 1975 ja 1982)
- Inhalt der Finnisch-ugrischen Forschungen I-XXX, zusammengestellt von Osmo Hormia und Raija Jokinen. Helsinki 1959
- Suomalaisen lyriikan peonirytmit. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1960
- Gananderin sanakirjan lähteet, väitöskirja. Helsinki 1961
- Lärobok i finska. Gleerup, Lund 1967
- Finska dialekter : En översikt. Utbildningsförlaget, Stockholm 1970
- De finska invandrarnas problem, av arbetsgruppen för finska invandrarfrågor: Osmo Hormia, Jaakko Launikari, Paavo Lounela, Martti Pöysälä & Erkki Tammenoksa. Prisma, Stockholm 1971 (ilmestyi suomeksi nimellä Ruotsin suomalaiset : nykyhetki ja tulevaisuus, WSOY 1972)
- Ruotsinsuomalainen kielenhuolto (Finskan i Sverige och språkvården). Norden-yhdistys Finn-kirja, Tukholma 1981
- Den finska litteraturens historia fram till 1917. Akademilitteratur, Stockholm 1982
- Gananderin sanakirjan kansanrunoainekset. Helsingin yliopisto, folkloristiikan laitos
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)
- ↑ Tanja Ristolainen: Sverigefinnar: Från invandrare till nationell minoritet – Sverigefinska intresseorganisationernas och föreningarnas betydelse för den svenska invandrar- och minoritetspolitiken. Halmstad Högskola 2007[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Tarkiainen: Hormia, Osmo (1926–1983) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
