Osmiumtetroksidi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osmiumtetroksidi
Tunnisteet
CAS-numero 20816-12-0
PubChem CID 30318
Ominaisuudet
Molekyylikaava OsO4
Moolimassa 254,23 g/mol
Ulkomuoto kellertäviä kiteitä
Sulamispiste 40,25 °C
Kiehumispiste 129,7 °C
Tiheys 4,91 g/cm3
Liukoisuus veteen 6,5 g/100 ml
Osmiumtetroksidia lasiampullissa.

Osmiumtetroksidi on kemiallinen yhdiste, jonka kaava on OsO4. Sitä syntyy varsinkin hienojakoisen osmiumjauheen hapettuessa ilman hapen vaikutuksesta[1]. Sitä käytetään väriaineena elektronimikroskooppikuvauksessa kontrastin parantamiseksi ja alkeenien hapettamiseen dioleiksi yhdessä N-metyylimorfoliini-N-oksidin tai eräiden muiden ko-hapettimien kanssa[2]. Se on erittäin myrkyllistä[1]. Pieninäkin annoksina se on paikallisesti sekä iholla että hengitysteissä ärsyttävää. Sen tiedetään aiheuttavan pysyviäkin sarveiskalvon vaurioita ja keuhkotulehduksia. Eläinkokeissa se on aiheuttanut keuhkoödeemaa ja kuolemia.[3]

Osmiumtetroksidia eli niin sanottua osmiumhappoa on käytetty yhdessä kortikosteroidien kanssa nivelreuman hoitoon valikoiduissa tapauksissa kemiallisen synovektomian menetelmänä, eli sillä on pyritty tuhoamaan paikallisesti kipeytyneitä, sairauden runtelemia polvinivelen pehmytosia, erityisesti nivelvoidekalvoja[4]. Kunnollinen näyttö tämän hoidon tehokkuudesta puuttuu.[5][6]

  1. a b E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 484. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. Christen M. Giandomenico :Platinum-Group Metals, Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 01.07.2013
  3. Osmiumtetroksidi tyosuojelu.fi. 2007. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 13.6.2019.
  4. Niilo Pesonen ja Eero Ponteva: Lääketieteen sanakirja, s. 436. Helsinki: WSOY, 1972.
  5. Mauno Airaksinen: ”Muita reuman hoidossa käytettyjä lääkeaineita”, Farmakologia ja toksikologia, s. 382. (Kolmas painos) Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1
  6. Pekka Hannonen: Kemiallinen synovektomia Suomalainen lääkäriseura Duodecimin julkaisuja. 13.8.2009. Viitattu 13.6.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.