Oskar Uotila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oskar Favén (kirjailijanimi Oskar Uotila, 21. syyskuuta 1853 Urjala10. heinäkuuta 1903 Kylmäkoski) oli suomalainen runoilija ja yliopiston lehtori.[1]

Favénin vanhemmat olivat ratsutilallinen, valtiopäivämies Antti Uotila ja Ulrika Maria Laatu. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän alkeisopistosta 1870 ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1874 ja yleisen oikeustutkinnon 1878. Favén sai varatuomarin arvon 1878.[1]

Favén oli Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan ylimääräinen suomen kielen lehtori 1882–1900. Sen lisäksi että hän kirjoitti runoja, joita julkaistiin pääasiassa sanomalehdissä ja kirjallisissa albumeissa. Runoilijan kuoleman jälkeen hänen poikansa Pertti Uotila julkaisi kahdessa osassa isänsä Kootut runoteokset (1911), joiden jälkimmäinen osa sisältää suomennoksia. Favén suomensi esimerkiksi Friedrich Schilleriä, Sándor Petőfiiä, Dantea, Robert Burnsia ja Heinrich Heinelta myös kokoelman Runoelmia (1887).

Favénin veli oli taidemaalari Aukusti Uotila. Hänen poikansa oli taidemaalari Antti Favén ja hänen puolisonsa vuodesta 1879 oli Ida Berta Hildegard Favén, o.s. Hjelt.[1]

  • Kootut runoteokset 1–2 (Suomalainen Kustannus Oy Kansa 1911)
  • Runoelmia (G. W. Edlund 1887)
  • Annerstedt, Per Samuel Ludvig: Tuomarin prosessia johtavasta toimesta siviilisissä oikeusriidoissa (G. W. Edlund 1887)
  • Bergh, Edvard: Neuvonantaja lakiasioissa joka miehelle (G. W. Edlund 1884)
  • Ruotsin valtakunnan laki, hyväksytty ja noudatettavaksi otettu valtiopäivillä v. 1734 (yhdessä Arvid Genetzin ja J. G. Sonckin kanssa; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1896)
  1. a b c Oskar Uotila. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.