Oskar Pihl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oskar Pihl.

Oskar Woldemar Pihl (11. helmikuuta 1890 Moskova22. elokuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen jalokiviseppämestari ja kunniamerkkien suunnittelija.[1]

Oskar Pihl oli kultaseppäsukua sekä äitinsä että isänsä puolelta. Hänen vanhempansa olivat kultaseppämestari Knut Oskar Pihl ja kultaseppämestari August Holmströmin tytär Fanny Florentina Holmström. Hänen sisarensa Alma Pihl oli yksi Fabergén tunnetuimmista korusuunnittelijoista.

Oskar Pihl aloitti uransa piirtäjänä enonsa, kultaseppämestari Albert Holmströmin (1876–1925) liikkeessä Pietarissa. Holmström oli Fabergén jalokiviseppämestari, jonka työhuone valmisti suurimman osan yrityksen jalokivikoruista. Pihl sai kultasepän koulutuksen Holmströmin työhuoneella.

Työskennellessään Holmströmin työpajassa Pihl suunnitteli Fabergélle useita pieniä esineitä, kuten emaloituja solmioneuloja. Hänen leimansa Fabergélle tekemissään esineissä oli ”OP”.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Oskar Pihl muutti Suomeen. Hän opiskeli vuosina 1922–1925 Taideteollisuuskeskuskoulussa Helsingissä ja tuli kultaseppä Alexander Tillanderin yrityksen palvelukseen 1925. Pihl toimi Tillanderilla kultaseppänä ja suunnittelijana ja sittemmin yrityksen taiteellisena johtajana aina kuolemaansa 1959 saakka.

Hänen tunnetuimmat suunnittelutyönsä ovat Suomen Leijonan Ritarikunnan kunniamerkit sekä Suomen Olympialainen ansioristi ja -mitali. Lisäksi hän piirsi Mannerheim-ristin Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemien Vapaudenristien pohjalta.[2]

Pihl on saanut Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin ja Suomen Valkoisen Ruusun Ritarimerkin.[1]

  1. a b Tillander-Godenhielm, Ulla: ”Pihl, Oskar (1890–1959)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 696. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
  2. Perustaminen, Mannerheim-risti Mannerheim-ristin ritarit

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]