Oskar Mandelin
| Mandelin, Oskar Valdemar | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. joulukuuta 1898 Helsinki |
| Kuollut | 28. tammikuuta 1998 (99 vuotta) |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
Suomi |
| Palvelusvuodet | 1918- |
| Komentajuudet |
II/KTR2 1923-1933 KTR I 1939-1940 1. prikaatin patteristo 1940 KTR9 1941-1944 Psto/KTR4 1945-1952 KTR1 1953- |
| Taistelut ja sodat |
vapaussota talvisota jatkosota |
| Sotilasarvo | eversti |
| Kunniamerkit | VR2, VR3 ja R SVR1 |
| Ylennykset |
1918 vänrikki 1919 luutnantti 1922 kapteeni 1928 majuri 1940 everstiluutnantti 1942 eversti |
Oskar Valdemar Mandelin (3. joulukuuta 1898 Helsinki – 28. tammikuuta 1998)[1] oli Suomen Puolustusvoimien eversti ja sodanaikainen tykistörykmentin komentaja.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oskar Mandelin syntyi 3. joulukuuta 1898 Helsingissä virkamiesperheeseen. Hänen isänsä oli ylikonstaapeli Johan Oskar Mandelin ja äitinsä Erika Matilda Dahlström. Hän suoritti seitsemän luokkaa lyseota ennen vapaussodan alkamista. Oskar avioitui 1922 Martta Matilda Laapaksen kanssa. Avioliitossa syntyi kaksi lasta Mauri (s. 1923) ja Rea (s. 1925).[2]
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mandelin valmistui Suomen tykistökoulun 15. heinäkuuta 1918 alkaneelta kahdeksan viikkoiselta tykistöupseerikokelaskurssi I:ltä tykistöupseeriksi syys-lokakuun vaihteessa ja hän täydensi oppimaansa 13. lokakuuta 1919 alkaneella tykistöupseerien täydennyskurssilla Suomenlinnassa[3]. Hän oli kenttätykistörykmentti 2:ssa (KTR 2) patterinpäällikkönä 1919-1923. Vänrikki Mandelin oli rykmentin ensimmäisen 5. maaliskuuta 1919 alkaneen asevelvollisille ryhmänjohtajille järjestetyn aliupseerikurssin johtaja. Kurssilla oli 21 oppilasta ja se kesti noin puolitoista kuukautta.[4] Luutnantiksi ylennetty Mandelin oli 1. lokakuuta 1919 rykmentin II patteriston 4. patterinpäällikkö[5] ja 24. maaliskuuta 1921 saman patteriston 5. patterinpäällikkö[6].
Hän oli samassa rykmentissä majuriksi ylennettynä II patteristonkomentajana[7] 1923-1933. Jääkäritykistörykmentin aliupseerikoulunjohtajana hän oli 1933. Hän oli KTR 1:ssä patteristoupseerina 1934-1939.
Talvi- ja jatkosota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisodassa Mandelin oli patteristonkomentajana. Välirauhan aikana hän oli 1. prikaatin Lemille sijoitetun patteristonkomentajana sekä prikaatin tykistökomentajana[8] suorittaen samalla tykistön komentajakurssin. KTR 9:n komentajaksi hänet nimitettiin jatkosodan sytyttyä 19. kesäkuuta 1941, missä tehtävässä hän oli 19. marraskuuta 1944 saakka. Hänen johtamansa rykmentti tuki Valkeasaaren taistelussa 10. divisioonaa. Mandelin oli samalla divisioonan tykistökomentaja[9].
Sotien jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan jälkeen hän oli joukukuun lopulta 1944 alkaen KTR 4:n III patteriston komentajana. Hän suoritti yleisen komentajakurssin vuonna 1947. Patteristo siirtyi 28. syyskuuta 1951 Hämeenlinnaan, jossa sen esikunta ja kolme tulipatteria majoittuivat Suomen kasarmeille kaksikerroksiseen tiilirakennukseen. Esikunta siirtyi omaan rakennukseensa seuraavana vuonna. Mandelin oli osan komentajana olo ajastaan kenttätykistörykmentti 4:n komentajan sijaisena. Hän luovutti komentajan tehtävät 2. helmikuuta 1953 everstiluutnantti Tauno Rantalalle.[10] Mandelin nimitettiin KTR 1:n komentajaksi 10. helmikuuta 1953 alkaen, kunnes hän luovutti komentajan tehtävät 23. syyskuuta 1956[11] eversti R. E. Hirvalle.[12].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Oskar Waldemar Mandelin BillionGraves. Viitattu 19.11.2020. (englanniksi)
- ↑ runeberg.org
- ↑ Tykkimies 1963 s. 74-75
- ↑ Karjalan tykistöä Viipurista Lappeenrantaan s. 13
- ↑ Karjalan tykistöä Viipurista Lappeenrantaan s. 19
- ↑ Karjalan tykistöä Viipurista Lappeenrantaan s. 20
- ↑ Karjalan tykistöä Viipurista Lappeenrantaan s. 44
- ↑ Suomen kenttätykistön historia osa II s. 144
- ↑ Tykkimies 1963 s. 16-17
- ↑ Tykkimies 1958 s. 52-53
- ↑ Tykkimies 1959 s. 134
- ↑ Tykkimies 1958 s. 31-32