Oskar Luts

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oskar Luts

Oskar Luts (7. tammikuuta 1887 Kaarepere – 23. maaliskuuta 1953 Tartto, Viron SNT) oli virolainen kirjailija.[1] Hänen kirjallisuustuotantonsa on osa virolaisten kansallisidentiteettiä, erityisesti hänen pääteoksensa Kevade, joka on suomennettu nimellä Arno ja kumppanit[2][3] ja filmatisoitu elokuvaksi Kevät (1969).[4]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oskar Luts syntyi Tartumaalla Kaareperen kunnassa suutariperheen ensimmäisenä lapsena.[5] Toinen hänen veljistään kuoli 4-vuotiaana, ja häneltä on saanut nimensä kirjan Arno ja kumppanit päähenkilö. Nuorimmasta veljestä Theodorista tuli elokuvaohjaaja, joka oli myös Fenno-Filmi Oy:n perustaja. 12-vuotiaana Luts muutti Tarttoon ja aloitti opintonsa Tarton Reaalikoulussa. Lutsin ensimmäinen työpaikka oli Hirschfeldtin apteekki, jossa hän toimi harjoittelijana. Vuonna 1907 hän suoritti apteekkarin apulaisen kokeen Tarton yliopistossa. Vuosina 1911–1914 Luts kävi kuuntelemassa luentoja Tarton yliopiston farmasian laitoksella ja oli samalla töissä Jürgensonin apteekissa. Työn ohella hän aloitti kirjailijanuransa. Vuonna 1912 ilmestyi Kevade, joka nousi kuuluisuuteen lähes yhdessä yössä.[5]

Sotavuosina 1914–1918 Luts toimi armeijafarmaseuttina Venäjällä. Vitebskissä hän tutustui puolalais-valkovenäläiseen Valentina Krivitskajaan, jonka kanssa hän meni naimisiin vuonna 1917.[6] Seuraavana vuonna syntyi heidän ainoa lapsensa – poika Georg. Palattuaan Tarttoon he joutuivat pitkään asumaan vuokra-asunnoissa, kunnes vuonna 1936 valmistui heidän oma talonsa Riian maantien varrelle. Samassa talossa avattiin Oskar Lutsin kotimuseo vuonna 1964.[5]

Sodan jälkeen Luts oli vielä pari vuotta töissä apteekissa ja Tarton yliopiston kirjastossa, mutta vuodesta 1922 alkaen hän toimi jo päätoimisena kirjailijana.[6] Lutsia arvostettiin kirjailijana myös neuvostoaikana. Vuonna 1949 hänelle annettiin Viron sosialistisen neuvostotasavallan kansankirjailijan kunnianimitys. Luts kuoli syöpään vuonna 1953.[5]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oskar Luts on kirjoittanut romaaneja, kertomuksia, pakinoita, muistelmia ja näytelmiä.[6] Hänen ensimmäisestä teoksestaan Arno ja kumppanit tuli myös tunnetuin.[2] Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1912, toinen osa seuraavana vuonna 1913.[5] Se on kertomus erään kyläkoulun lasten tekemisistä, unelmista ja ongelmista.[5] Virossa käytetään teoksen henkilöitä usein perusluonnetyyppien esimerkkeinä, koska ne ovat kaikille tuttuja joko kertomuksesta tai sen perusteella tehdystä elokuvasta. Kevade-elokuva valmistui 1969, ohjaajana oli Arvo Kruusement ja sen näki lähes puolet Viron väestöstä.[4] Kevade on käännetty 13 eri kielelle, M. Rauhalan suomennos Arno ja kumppanit ilmestyi 1973.[5]

Lutsin runsaasta tuotannosta on suomennettu myös kaksi lyhyttä pilanäytelmää. Kaalinpää ja Kalevin kotiinpaluu ilmestyivät suomeksi jo vuonna 1935, suomentajana Hilma Rantanen-Pylkkänen.[7] Virolaisessa teatterissa Oskar Luts on ollut suosikkikirjailija. Kevade ja sen jatko-osat Suvi (suom. Kesä), Sügis (suom. Syksy) on toistuvasti sovitettu näytelmiksi.[4] Arvo Kruusement ohjasi kaikista kolmesta myös elokuvat (1969, 1976 ja 1990).[8]

Hänen lastenkirjoistaan vuonna 1920 ilmestynyt Nukitsamees on suosituimpia. Se on moderni satu, jossa on taitavasti yhdistetty fantasiamaailmaa ja realismia.[9]

Lutsin tuotannolle on omaista jutteleva tyyli. Hänen kaunokirjallisissa teoksissaan on muistelmallisia aineksia ja muistelmissaan kuvitteellisia osia. Hän kuvaa realistisia tilanteita, mutta omalla joskus melankolisella, joskus koomisella tavallaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kleimann, Kaja: Oskar Luts. Elulugu Tartu Linnaraamatukogu kirjandusveeb. Viitattu 27.02.2018.
  2. ↑ a b Arno ja kumppanit Kirjastot.fi. Viitattu 27.02.2018.
  3. ↑ Salokannel, Juhani: Aivar Kull - Oskar Luts – Pildikesi kirjanikupõlvest Tuglas-seuran jäsenlehti 2007. 2007. Viitattu 27.02.2018.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ a b c Hannu Oittinen: Virolaisen kirjallisuuden klassikoita - Kevaden ensimmäinen vuosisata Tuglas-seuran jäsenlehti 4/08. 8.9.2008. Viitattu 27.02.2018.
  5. ↑ a b c d e f g Suominen, Matti: Kulttuurivene r.y:n kirjailijakierros Virossa (pdf) Kulttuurivene ry. 26.8.2014. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 27.02.2018.
  6. ↑ a b c Talivee, Elle-Mari: Oskar Luts - Biography Estonian Literature. Viitattu 27.02.2018.
  7. ↑ Aho, Merja: Virolaisen kirjallisuuden klassikoita - Koulukkaita ja kaalinpäitä Tuglas-seuran jäsenlehti 1/2012. Viitattu 27.02.2018.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Rollberg, Peter: Historical Dictionary of Russian and Soviet Cinema, s. 460–. Rowman & Littlefield Publishers, 20.7.2016. ISBN 978-1-4422-6842-5 Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ Virolainen Nukitsamees-klassikkosatu vihdoin suomeksi Atrain Kustannus /Nordbooks. 27.11.2017. Viitattu 27.02.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oskar_Luts&oldid=22608903”