Työkyvyttömyys

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Osasairauspäiväraha)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: kai aiheesta on muutakin kerrottavaa kuin raha ja eläke?
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Työkyvyttömyys tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista.

Monen sairauden oireet voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyys voi johtua esimerkiksi väsymyksestä, joka voi aiheutua siitä, että immuunipuolustuksen taistelu sairautta vastaan saa aineenvaihdunnan ylikierroksille. Immuunipuolustuksen aktivoimat välittäjäaineet häiritsevät myös elimistön normaalia toimintaa.[1]

Koska työkyvyttömien on vaikea tehdä työtä tai työllistyä, heille kuuluu maksaa lain mukaan sairauspäivärahaa, määräaikaista kuntoutustukea tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä. Sairaspäivärahaa maksetaan kuitenkin enintään 300 arkipäivän ajalta, ja erittäin suuri osa työkyvyttömistä jää ilman kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä[2]. Jos kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke hylätään, työkyvyttömällä on oikeus saada työmarkkinatukea[3].

Työantajalla on oikeus edellyttää palkattavalta henkilöltä sellaista työkykyä, että hän pystyy hoitamaan tulevia työtehtäviään. Aluehallintoviraston mukaan pelkkä epäily siitä, että työntekijä ei tule suoriutumaan työstään vamman tai sairauden vuoksi ei ole kuitenkaan hyväksyttävä peruste olla palkkaamatta työnhakijaa, vaan ainoastaan työterveyshuollolla on oikeus arvioida, onko henkilö kyvytön hoitamaan kyseessä olevaa työtehtävää.[4]

Esiintyvyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviolta noin 600 000 suomalaista kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyä pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Heistä 300 000 osallistuu työelämään ja 240 000 on täydellä tai osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä[5]. Lisäksi noin puolet Suomen 82 000 pitkäaikaistyöttömästä elää pitkäaikaisesti työttömyyskorvauksella omaten vamman tai pitkäaikaissairauden, joka vähentää mahdollisuuksia saada työpaikka tai säilyttää se. Heidän joukossaan on 27 000 täysin työkyvytöntä ihmistä.[6]

Työkyvyttömyys ei kuulu Suomen virallisiin tilastointikriteereihin. Myöskään Kela ei tilastoi työkyvyttömiä työnhakijoita, vaan tilastointi tapahtuu ainoastaan myönnetyn sosiaalietuuden perusteella. Suuri työkyvyttömistä tilastoidaan tämän vuoksi työttömiksi, ja osa putoaa kokonaan tilastojen ulkopuolelle, koska heille ei myönnetä mitään taloudellista tukea.[7]

Työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavien suomalaisten määrä Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 000, ja he olivat keskimäärin 50-vuotiaita[8] ja pääosin 50 vuotta täyttäneitä[9].

Syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen saaneiden naisten päädiagnoosi on yleisimmin jokin psykiatrinen sairaus eli niin sanottu mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Miesten ensisijainen kuntoutustuki- tai eläkeperuste oli yleisimmin jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus.[10]

Psykiatriset häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet muodostivat yhteensä 65 prosenttia kaikista vuonna 2022 myönnetyistä kuntoutustuista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Masennus oli mielenterveyden häiriöistä yleisin syy saada eläke[10] lukuun ottamatta Kelan nuoriksi määrittelemiä henkilöitä, joilla älyllinen kehitysvammaisuus oli yleisin mielenterveysperustainen eläkesyy[11].

Kela myöntää vain harvoin nuoreksi määrittelemälleen henkilölle työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeellä tai kuntoutustuella oli vuonna 2018 alle 20 Kelan nuoreksi määrittelemää henkilöä.[12]

Masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin 47 vuoden iässä[13]. Tuki- ja liikuntaelinpotilaille myönnetään eläke vieläkin myöhäisemmässä elämänvaiheessa, minkä vuoksi kaksi viidestä työkyvyttömyyseläkeläisestä on mielenterveyspotilaita ja vain neljännes tuki- ja liikuntaelinsairaita[14].

Puolella myönteisen eläkepäätöksen 2010-luvun alussa saaneista oli vähintään kaksi työkykyä alentavaa sairautta tai vammaa[15]. 2020-luvulla eläkemyönnön saaneet kärsivät usein jo lukuisista sairauksista. Eläkemyönnöt ja -hylkäykset tilastoidaan elähakemuksessa ensimmäisena mainitun diagnoosin perusteella. Lääkärit kirjoittavat eläkettä puoltaviin lausuntoihinsa ensimmäiseksi diagnoosiksi yleensä sen diagnoosin, jonka arvioivat menevän parhaiten läpi vakuutusyhtiössä. Työterveyslääkäri Markku Seurin mukaan hyväksyttyjen eläkehakemusten ensimmäisenä diagnoosina on yleensä pitkän tapahtumasarjan viimeisin sairaus, joka kuuluu vakuutusyhtiöiden hyväksyttävänä eläkeperusteena pitämien joukkoon. Tällä vuosituhannella on ruvettu käyttämään tuki- ja liikuntaelinsairauteen mahdollisesti liittyvää masennusdiagnoosia ensimmäisenä diagnoosina, koska tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi on aiempaa vaikeampi saada eläkettä.[16]

Riskitekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisessa Health and Social Support -väestöseurantatutkimuksessa on havaittu, että ne ihmiset sairastavat muita enemmän, joiden lapsuuteen sisältyi traumaattisia kokemuksia. Niillä ihmisillä esiintyy myös enemmän työkyvyttömyyttä, joiden lapsuudenperheessä oli vakavia ristiriitaisuuksia, jatkuvaa pelkoa aiheuttaneita tekijöitä, päihdeongelmia tai huomattavia taloudellisia vaikeuksia[17][18].

Myös iltavirkkuun kronotyyppiin kuuluvilla on aamuvirkkuihin verrattuna kaksinkertainen riski kärsiä alentuneesta työkyvystä. Kaikkein iltavirkuimmilla on suurin riski.[19]

Sairauspäiväraha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa työkyvytön henkilö on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan sen jälkeen, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Mikäli työkyvytön henkilö on työsuhteessa, työantaja maksaa yleensä korvausta omavastuuajalta. Mikäli työkyvytön henkilö on työtön ja hän on oikeutettu työttömyyskorvaukseen, työttömyyskassa tai Kela maksavat työttömälle omavastuuajalta työttömyyskorvauksen.

Sairauspäivärahan määrä riippuu työkyvyttömän henkilön viimeistä edellisen vuoden palkkatuloista. Jos niitä ei ole tai jos ne ovat vähäisiä, työkyvyttömälle henkilölle maksetaan vähimmäispäivärahaa muilta päiviltä kuin sunnuntailta ja arkipyhiltä.[20] Vähimmäissairauspäivärahan bruttomäärä on vuonna 2013 keskimäärin 660 euroa kuussa.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi maksetuksi 300 päivältä.Osasairauspäiväraha antaa pitkään sairastaneelle mahdollisuuden palata töihin osa-aikaisesti, jolloin palkan lisäksi voi saada Kelan osasairauspäivärahaa. Sairauden on täytynyt jatkua vähintään 60 päivärahapäivää. Osasairauspäiväraha on luonteeltaan vapaaehtoinen sopeuttava toimenpide työntekijän ja työnantajan välillä.

Kelan tuki edellyttää aina lääketieteellistä arviota sairauspäivärahaa hakevan työkyvyttömyydestä, mutta lääkärin kirjoittama sairausloma ei kuitenkaan takaa sitä, että Kela maksaisi työkyvyttömälle henkilölle sairauspäivärahaa. Osa tautiluokituksessa mainituista sairauksista on sellaisia, ettei Kela myönnä niiden perusteella sairauslomaa, vaikka hoitava lääkäri olisi todennut potilaan työkyvyttömäksi.

Jos sairauspäivärahakausi jatkuu yli vuoden, ihminen voi hakea työkyvyttömyyseläkettä[21].

Työkyvyttömyyseläke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikaissairaalla tai vammaisella henkilöllä on kansaneläkelain mukaan oikeus saada kansaneläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut siten, ettei hän kykene elättämään itseään ammattitaidolleen sopivalla työllä[22]. Ansiotyöhön perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet lasketaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta siitä summasta, jonka vakuutettu on ehtinyt ansaita työelämässä. Lisäksi tulee vielä niin sanottu tulevan ajan eläkeosuus, jonka saavat ne, jotka ovat ehtineet ansaita tietyn vähimmäissumman kymmenen sairasetuuksien maksua edeltäneen vuoden aikana.[23]

Oikeus täyteen työeläkkeeseen muodostuu, jos pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi vähintään kolmella viidesosalla. Jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidesosalla, mutta alle kolmella viidesosalla, on henkilö oikeutettu työeläkkeen osalta ainoastaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.[24]

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan työeläkkeiden myöntämisperusteita koskevan lain mukaan huomioon lisäksi se, onko työmarkkinoilta saatavissa työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos henkilön työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.[25]

Työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain yksi prosentti täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista osallistuu vakituisesti työelämään. Neljä prosenttia tekee satunnaisia työkeikkoja. Jäljellä olevista kolme prosenttia haluaisi vakinaisen työsuhteen ja 18 prosenttia haluaisi satunnaisia työsuhteita, muttei ole löytänyt itselleen soveltuvaa työtä.[9]

Työkyvyttömyyseläkkeellä saa ansaita vuonna 2010 voimaan astuneen työhönpaluun edistämislain nojalla aina vähintään täysimääräisen takuueläkkeen verran. Työeläkelain mukaan maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä nauttivat saavat ansaita lisäksi korkeintaan 40 prosenttia ja osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä korkeintaan 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta. Työhönpaluun edistämislaki säädettiin alun perin kolmivuotiseksi, mutta sen voimassaoloa on jatkettu jo monta kertaa.[26][27]

Jos vamman tai sairauden vaikutus työstä suoriutumiseen on vähäistä suurempaa, voidaan myös täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työntekijän työnantajalle myöntää palkkatukea aina vuodeksi kerrallaan. Palkkatuki kattaa korkeintaan puolet palkasta sivukuluineen. Palkkatukea voi saada vain, jos sitä haetaan ennen työsuhteen alkamista.[28] Palkkatuki ei ole kuitenkaan subjektiviinen oikeus, vaan se riippuu vuosittain myönnettävien määrärahojen riittävyydestä. Vammaisille pitäisi tarjota Suomen ratifioiman YK:n vammaissopimuksen mukaan mahdollisuus tehdä palkkatyötä, mutta käytännössä heille ei ole silti tarjolla riittävästi työllistymisen tukea[29].

Työkyvyttömyyseläkemyönnöt Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle päästettyjen kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa jo vuosikymmenten ajan ja työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärän väheneminen on kiihtynyt entisestään 2010-luvulla[30]. Työkyvyttömyyseläkkeen saajia oli vuonna 2021 enää 125 000, kun heitä oli vuonna 2011 vielä 200 000[31]. Myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski edelleen 8 prosenttia vuonna 2021[13].

Kansaneläkelakiin perustuvaa Kelan työkyvyttömyyseläkettä maksettiin vuonna 2016 noin 137 000 henkilölle ja työelävakuutukseen perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä 170 000 hengelle[2][32]. Kahdeksankymmentäkuusi prosenttia Kelan myöntämistä työkyvyttömyyseläkkeistä oli määräaikaisia kuntoutustukia vuonna 2018[33].

Noin prosentti työikäisestä väestöstä hakee vuosittain työkyvyttömyyseläkettä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle puoli prosenttia 25-44-vuotiaista, yksi prosentti 45-54-vuotiaista ja noin 2,5 prosenttia 55-61-vuotiaista. [34]

Työkyvyttömyyseläkehylkäysten suhteellinen kasvu on jatkunut 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana, vaikka työkyvyttömyyseläkehakemuksia on tehty aiempaa vähemmän[2]. Eniten laskua on tapahtunut verenkiertoelinten ja psykiatristen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden kohdalla, joiden määrä on vähentynyt kolmanneksella 2000-luvun alun tasosta. Nuoria työkyvyttömyyseläkkeen saajia on erityisen vähän, sillä yli puolet työkyvyttömyyseläkkeen saajista on täyttänyt 55 vuotta. Vain noin yksi prosentti alle 30-vuotiaista suomalaisista saa vuosittain kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä ja alle kolme prosenttia 30–39-vuotiaista.[14]. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet eivät ole lisääntyneet, vaikka sellaista väitetään julkisuudessa aina säännöllisiin väliajoin. Nuorten kohdalla on kyse tyypillisesti kehitysvammaisuudesta ja vain harvoin masennuksesta, toisin kuin usein väitetään.[35]

Kela hylkää noin 45 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista[36]. Kelan hylkäysosuudet ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Eniten kasvua on ollut sellaisissa sairauksissa, jotka ovat aiheuttaneet lisääntyvässä määrin työkyvyttömyyttä. On olemassa myös viitteitä siitä, että työttömiä syrjitään eläkemyönnöissä. Esimerkiksi Kela tekee eniten hylkäyksiä yli vuoden työttömänä olleiden kohdalla, vaikka he ovat tutkimusten mukaan selvästi työssäkäyviä sairaampia. Kela hylkää kyseisen ryhmän työkyvyttömyyseläkehakemuksista lähes yhdeksänkymmentä prosenttia, kun töissäkäyvien kohdalla vastaava luku on vain kolmekymmentä.[2] Käytäntö saattaa liittyä siihen, että joka kolmas Kelan lääkäri ajattelee, että eläkettä hakevat työttömät eivät ole oikeasti työkyvyttömiä. Työttömille kirjoitetaan lisäksi usein huomattavan puutteellisia lääkärinlausuntoja.[37] Vuonna 2016 tarkastetun väitöskirjan mukaan liian moni työkyvytön pitkäaikaistyötön jää ilman työkyvyttömyyseläkettä, koska työkyvyn arvioinnissa ei oteta huomioon potilaan todellista toimintakykyä[38].

Työeläkelaitokset hylkäävät noin 20 prosenttia työssäkäyvien työkyvyttömyyseläkehakemuksista ja 40 % työttömien hakemuksista[39] keskimääräisen hylkäysprosentin ollessa 30[40]. Julkisen alan työntekijöiden eläkevakuutusyhtiö Kevan mukaan työssäkäyvien alhaisempi hylkäysprosentti johtuu siitä, että työterveyshuolto kartoittaa työntekijän terveydentilan julkista puolta laadukkaammin sekä siitä, että työssäkäyvillä on mahdollisuus kokeilla kuntoutusta ja työtehtävien mukautusta ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista.[41] Suurilla työnantajilla onkin taloudellisia kannustimia pitää kiinni osatyökykyisistä työntekijöistä, koska jokainen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvä nostaa heidän eläkevakuutusmaksujaan[42]. Toisaalta myös työttömien työkykyä testataan usein käytännön työelämässä kuntouttavan työtoiminnan[43] tai Kelan rahoittamien työkokeilujen avulla[44].

Työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylätään yksityisellä sektorilla enemmän kuin julkisella[45]. Tämä johtuu siitä, että julkisella puolella vakuutetut työntekijät ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyseläkettä ollessaan kyvyttömiä toimimaan omassa ammatissaan, kun yksityisellä puolella vakuutetut työntekijät ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyeläkkeen vain siinä tapauksessa, ettei ole olemassa mitään sellaista työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän[46]. Julkisen sektorin työsuhteet on lisäksi usein mahdollista muuttaa osa-aikaisiksi[41]. Julkisella sektorilla on myös yksityistä sektoria enemmän suuria työnantajia, joille on asetettu hallinnollis-taloudellisia kannustimia olla irtisanomatta vajaakuntoisia työntekijöitään[42].

Monisairaiden hakemuksia hylätään suhteessa enemmän kuin muiden. Tuki- ja liikuntaelinsairauden sekä masennuksen yhdistelmällä on erityisen vaikea saada työkyvyttömyyseläkettä. Yli 80 prosenttia alle 45-vuotiaiden hakemuksista, joiden tärkeimpänä diagnoosina oli selkäsärky, hylättiin vuonna 2011[47]. Älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella haetuista eläkkeistä hylättiin yli puolet. Pitkälle koulutettujen hakemukset hyväksytään kuitenkin useammin kuin muiden.[34] Hylkäyksen vuonna 2010 saaneista 37 prosenttia kärsi pääasiassa tuki- ja liikuntaelimen sairaudesta ja 33 prosenttia psykiatrisesta häiriöstä[48].

Eläkelaitokset kehottavat hylkäyspäätöksen saaneita hakemaan työttömyysturvaa toimeentulonsa varmistamiseksi. Yli kuusikymmentä prosenttia hylkäyspäätöksen saaneista elääkin hylkäyksen jälkeen työttömyyskorvauksella.[48] Kyseiseen järjestelyyn liittyy toimeentulon menetyksen riski, koska työttömyyskorvauksella elävän on sääntöjen mukaan pakko ottaa vastaan tarjottu työpaikka. Työkyvyttömyyshakemuksen hylkääminen johtaakin terveys ja toimeentulo-ongelmien kasautumiseen sekä heikentää potilaiden mielenterveyttä.[49]

Alle puolet hylkäävän päätöksen vuonna 2010 saaneista pääsi neljän vuoden seurannan kuluessa työkyvyttömyyseläkkeelle muutoksenhaun tai puhjenneiden uusien sairauksien johdosta. Etenkin keski-ikäisillä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavilla on muita suurempi riski joutua pysyvästi tilapäiseksi tarkoitettujen tukien varaan ja osa hylkäyksen saaneista tippuu kokonaan yhteiskunnan tukien ulkopuolelle läheistensä elätettäviksi.[48]

Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä kutsutaan nykyisin kuntoutustueksi[50]. Yleensä vakuutuslaitokset arvioivat, että työkyvyttömyyseläkettä hakevan työkyky palautuu muutaman vuoden sisällä, minkä vuoksi työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena. Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyyden voidaan odottaa poistuvan asianmukaisella hoidolla tai aktiivisella kuntoutuksella. Kun kuntoutustukea ja työkyvyttömyyttä on jatkunut kaksi vuotta, tulisi myöntää toistaiseksi voimassa oleva työkyvyttömyyseläke, ellei hakijan nykyistä työtä voida muokata eikä voida tukea työn vaihtoa terveydentilalle soveltuvaan eikä ole todennäköistä että hakijan toimintakyky paranisi merkittävästi suunnitellulla hoidolla tai kuntoutuksella.[51] Laissa ei ole säädetty määräaikaa kuntoutustuen jatkumiselle, mutta kuntutustukea voidaan maksaa yli kaksi vuotta ilman toistaiseksi voimassa olevan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä vain perustelluista syistä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi pitkään kestävä ammatillinen kuntoutus. Myös psykiatristen sairauksien kohdalla saattaa olla vaikea ennustaa työkyvyn kehittymistä[52]. Masennuksen perusteella myönnettävät kuntoutustuet voivat kestää muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen ja kroonista masennusta sairastavien kohdalla saattaa kulua jopa kuusitoista vuotta ennen toistaiseksi voimassa olevan eläkkeen myöntämistä.[33]

Työkyvyttömyyseläkkeen määrän laskeminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työkyvyttömyyseläkkeen määrää laskettaessa ei oteta huomioon mitään alle 23-vuotiaana tehtyä työtä, joka tapahtui ennen vuotta 2005[53]. Sen sijaan työeläkkeeseen oikeutetun työkyvyttömyyseläkeläisen eläkkeen määrää nostaa niin sanottu tulevan ajan eläke, joka korottaa työkyvyttömyyseläkettä niillä, jotka ovat ehtineet ansaita kymmenen työkyvyttömyyttä edeltäneen vuoden aikana vähintään 17 807,01 euroa vuoden 2019 tasossa. Työkyvyttömyyden alkamisella ei tarkoiteta kuitenkaan työkyvyttömyyden tosiasiallista alkamista, vaan työkyvyttömyyden perusteella maksettujen etuuksien alkamista.[23]

Tuleva ajan eläke lasketaan siten, että vakuutusyhtiö arvioi eläkkeenhakijan palkkatulojen perusteella, kuinka paljon hän olisi ansainnut vuosittain, jos ei olisi joutunut jäämään työkyvyttömyysseläkkeelle. Tästä summasta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia aina eläkeikään asti. Tulevan ajan eläkeosuuden saavat kuitenkin vain sellaiset työkyvyttömät.[23]

Jos työkyvyttömyyseläkettä on maksettu viisi kalenterivuotta, eläkkeen määrää korotetaan työkyvyttömän iästä riippuvalla kertoimella. Tätä korotusta ei kuitenkaan tehdä, jos työkyvyttömyyseläke alkaa vasta 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.[54]

Työkyvyttömyyseläkkeen taso eri maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työkyvyttömyyseläkettä saavien elintaso on Suomessa heikentynyt jo pitkään suhteessa muuhun väestöön, koska eläkkeet ovat nousseet palkkoja hitaammin[55].

Työkyvyttömyyseläkkeiden taso oli Suomessa Euroopan alhaisin vuonna 2008[56]. Ilman työhistoriaa eläkkeelle kirjoitetut yksinäiset saavat verojen jälkeen keskimäärin ostovoimakorjattuna 660 euroa, mutta Tanskassa 851 euroa ja Ruotsissa 900 euroa.[57]

Seuraukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työkyvyttömyys saattaa johtaa velkaantumiseen tai jopa itsemurhaan esimerkiksi silloin, jos työkyvyttömälle ei myönnetä sairaspäivärahaa. Työkyvyttömyys saattaa myös kaventaa ihmisen itsemääräämisoikeutta ja taloudellista riippumattomuuta, jos parisuhteesta tulee elatussuhde. Tämä johtaa usein avioeroon. Työkyvyttömyyseläkkeen epääminen koetaan usein nöyryyttäväksi. Työkyvyttömät kokevat lisäksi tulevansa leimatuksi laiskureiksi tai valehtelijoiksi.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Terveys | Flunssasta toipuu, kun noudattaa selkeitä sääntöjä, mutta silti moni lipsuu – Miksi on niin vaikeaa sairastaa oikein? Helsingin Sanomat. 9.11.2022. Viitattu 13.11.2022.
  2. ↑ a b c d Riitta Huurinainen 2016: Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu. Turun yliopisto. Lisensiaattitutkimus. https://docplayer.fi/29440679-Kelan-tyokyvyttomyyselakkeiden-hylkaykset-ja-niiden-vakuutuspiirikohtainen-vaihtelu.html
  3. ↑ Työttömyysturvalaki. 30.12.2002/1290. 3 luku, 3 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#O1L3P3
  4. ↑ Anna, 32, haki töihin kahvilaan – haastattelijan kommentti pysäytti: ”En ilkee laittaa sinuu sinne näytille”. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006246048.html
  5. ↑ Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ei raportin mukaan selvitetä riittävästi ja he saavat vääriä etuuksia. Etelä-Suomen Sanomat 15.11.2018. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2498901
  6. ↑ Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 43/2018. Sivu 20. https://tinyurl.com/ydybddy7
  7. ↑ a b Anne Määttä: TYÖKYVYTÖN VAI TYÖTÖN? Työkyvyttömyydestä aiheutuva sosiaaliturvan väliinputoaminen elämänkaaren eri vaiheissa. https://www.researchgate.net/profile/Anne-Maeaettae-2/publication/333995216_TYOKYVYTON_VAI_TYOTON_Tyokyvyttomyydesta_aiheutuva_sosiaaliturvan_valiinputoaminen_elamankaaren_eri_vaiheissa_TIETEELLINEN_ARTIKKELI/links/5d11cfc0458515c11cf61263/TYOeKYVYTOeN-VAI-TYOeTOeN-Tyoekyvyttoemyydestae-aiheutuva-sosiaaliturvan-vaeliinputoaminen-elaemaenkaaren-eri-vaiheissa-TIETEELLINEN-ARTIKKELI.pdf?origin=publication_detail
  8. ↑ https://web.archive.org/web/20161114010418/http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090414320483_uu.shtml?_ga=1.125451146.1095681879.1458251893 Työkyvyttömien määrä uhkaa lisääntyä]. Iltalehti 4.9.2011. Web Archive.
  9. ↑ a b Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. Tiivistelmä. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ a b Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä | Eläketurvakeskus (ETK) www.sttinfo.fi. Viitattu 28.2.2023.
  11. ↑ Julia Määttä jäi eläkkeelle 22-vuotiaana vakavien sairauksien vuoksi – eläkeläisnuorten määrä Suomessa kasvaa Yle Uutiset. 13.1.2020. Viitattu 26.2.2023.
  12. ↑ Julia Määttä jäi eläkkeelle 22-vuotiaana vakavien sairauksien vuoksi – eläkeläisnuorten määrä Suomessa kasvaa Yle Uutiset. 13.1.2020. Viitattu 1.3.2023.
  13. ↑ a b Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä | Eläketurvakeskus (ETK) www.sttinfo.fi. Viitattu 28.2.2023.
  14. ↑ a b Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään yhä useammin masennuksen vuoksi Eläketurvakeskus. 4.4.2019. Viitattu 28.2.2023.
  15. ↑ Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  16. ↑ vastaava työterveyslääkäri Markku Seuri: Tilastot antavat väärän kuvan työkyvyttömyyden syistä Helsingin Sanomat. 17.1.2023.
  17. ↑ Karoliina Koskenvuo Lapsuudentapahtumat, terveys ja elämäntyytyväisyys. Teoksessa Perhepiirissä, toim. Ulla Hämäläinen ja Olli Kangas. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17471/Perhepiirissa.pdf
  18. ↑ Childhood adversities predict strongly the use of psychotropic drugs in adulthood: a population-based cohort study of 24,284 Finns. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25538256/
  19. ↑ Tapio Räihä, Iiro Nerg, Heidi Jurvelin, Andrew Conlin, Marko Korhonen, Leena Ala-Mursula: Evening chronotype is associated with poor work ability and disability pensions at midlife: a Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. Occupational and Environmental Medicine, 22.1.2021. PubMed:33622783 doi:10.1136/oemed-2020-107193 ISSN 1351-0711 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  20. ↑ Sairauspäivärahan määrä. Kelan kotisivut. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/280302122630EH?OpenDocument (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Sairauspäivärahan maksaminen. Kela.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Kansaneläkelain 12 § (Arkistoitu – Internet Archive).
  23. ↑ a b c Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 17-18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Työntekijän eläkelaki (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. ↑ Työntekijän eläkelaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P35 (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ Työkyvyttömyyseläke Eläketurvakeskus. Viitattu 7.5.2023.
  27. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien… 738/2009 www.finlex.fi. Viitattu 7.5.2023.
  28. ↑ Palkkatuki www.vates.fi. Viitattu 15.6.2021.
  29. ↑ Tuetun työllistymisen menetelmät - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.6.2021.
  30. ↑ Findikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76
  31. ↑ Työkyvyttömien määrä on ollut laskussa koko pandemian ajan – Masennus vie silti eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä Yrittajat.fi. 9.3.2022. Viitattu 27.7.2022.
  32. ↑ Anita jatkoi työntekoa työkyvyttömyyseläkkeellä: ”Iloitsen siitä, että minua tarvitaan” Elämässä. 19.12.2017. Viitattu 29.6.2021.
  33. ↑ a b Masennus vei Saulin työkyvyttömyys­eläkkeelle – haaveissa on yhä työelämä Elämässä. 22.1.2019. Arkistoitu 24.1.2021. Viitattu 9.4.2021.
  34. ↑ a b Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  35. ↑ Nuoret eläkkeensaajat – faktaa ja fiktiota tietotarjotin.fi. Viitattu 7.10.2024.
  36. ↑ Suvi Julkunen sai työkyvyttömyyseläkkeen helposti ja tuntee siitä häpeää – kertoo videolla rankasta arjestaan, jonka jakaa yli 200 000 suomalaista Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2021.
  37. ↑ Sairaat ja lannistuneet ihmiset juoksevat luukulta luukulle saamatta apua – Ministeriön raportti maalaa karun kuvan työttömien palvelusta Suomessa. Helsingin Sanomat 15.11.2018. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005900306.html
  38. ↑ Väitös: Liian moni työkyvytön jää ilman eläkepäätöstä. Etelä-Suomen Sanomat 12.12.2016. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2327897
  39. ↑ Miksi työkyvyttömyys­eläkehakemuksia hylätään? Helsingin Sanomat. 10.12.2018.
  40. ↑ Suvi Julkunen sai työkyvyttömyyseläkkeen helposti ja tuntee siitä häpeää – kertoo videolla rankasta arjestaan, jonka jakaa yli 200 000 suomalaista Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2021.
  41. ↑ a b Miksi työkyvyttömyys­eläkehakemuksia hylätään? Helsingin Sanomat. 10.12.2018.
  42. ↑ a b Anu Hietala: Työkyvyttömyyseläkkeet koettelevat myös työnantajan taloutta www.mandatumlife.fi. Viitattu 21.2.2021.
  43. ↑ Kuntouttava työtoiminta kunnissa
  44. ↑ Kuntouttava työtoiminta kunnissa. Arvioita toiminnan järjestämistavasta ja kehityssuunnasta. Sivu 47. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus kela.fi. Viitattu 21.2.2021.
  45. ↑ Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa. http://www.tela.fi/tyoelakeala/tyokyky/tyokyvyttomyyselakkeet
  46. ↑ Työkyvyttömyyseläke antaa turvaa työkyvyn heiketessä. Eläketurvakeskus. https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaelakkeita/tyokyvyttomyyselake/Sivut/default.aspx
  47. ↑ https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011.] Eläketurvakeskuksen Keskustelualoitteita 3/2012
  48. ↑ a b c Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläke-päätöksen jälkeen?Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136252/YP1802_Perhoniemiym.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  49. ↑ Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen toimeentulo on vakiintumatonta Tutkimusblogi. 4.5.2018. Viitattu 24.6.2021.
  50. ↑ Työeläkkeen laskentaopas 2005. Eläketurvakeskus. Sivu 39. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129402/Tyoelakkeenlaskentaopas2005.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  51. ↑ Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena. Eläketurvakeskuksen verkkosivusto. https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=300145 (Arkistoitu – Internet Archive)
  52. ↑ Työkyvyttömyyseläkkeen jatkaminen. Työeläkelakipalvelu. https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=300145 (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ Miten työeläkeotetta luetaan? Työeläke.fi https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
  54. ↑ Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 19. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  55. ↑ Sairauseläkkeellä voi saada enemmän eläkettä kuin työssä jatkamalla – onko järkeä? Ilta-Sanomat. 13.5.2017. Viitattu 8.5.2021.
  56. ↑ Päivi Repo: Suomen sosiaaliturva jäänyt alle EU:n keskitason. Helsingin Sanomat, 4.5.2008. Artikkelin verkkoversio.
  57. ↑ Alhaisempia eläkkeitä. Helsingin Sanomat, 4.5.2008. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Työkyvyttömyys&oldid=22680455”