Oriveden kirkko
| Oriveden kirkko | |
|---|---|
 Kirkko elokuussa 2013 |
|
| Sijainti | Keskustie 17, Orivesi |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Oriveden seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1960–1961 |
| Suunnittelija | Kaija ja Heikki Siren |
| Materiaali | tiili |
| Istumapaikkoja | 800 |
| Tyylisuunta | modernismi |
 |
|
Oriveden kirkko on Orivedellä Pirkanmaalla sijaitseva arkkitehtipariskunta Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema vuosina 1960–1961 rakennettu torniton tiilikirkko.[1] Kirkko toimii Oriveden seurakunnan pääkirkkona.[2] Arkkitehtuuriltaan hyvin harkittua ja veistosmaista rakennusta[3] pidetään yhtenä Suomen sotien jälkeisen kirkkoarkkitehtuurin merkkiteoksista. [1] Oriveden kirkko on yksi Museoviraston valitsemista Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. [4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oriveden kirkko rakennettiin vuosina 1960–1961 paikalla aiemmin sijainneen Oriveden puukirkon paikalle.[1] Rakennusmestari Matti Åkerblomin 1780-luvulla rakentama puinen ristikirkko tuhoutui vuonna 1958 tuhopolton seurauksena. Uuden kirkon suunnittelemiseksi järjestettiin joulukuussa 1958 ratkaistu kutsukilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren ehdotuksellaan Kaarikirkko.[4] Nykyinen kirkko vihittiin käyttöön elokuussa 1961.[4]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kahden vastakkaisen kaaren sisään jäävän soikion muotoisen kirkon pinta-ala on 814 neliötä, ja siinä on istumapaikkoja 800 hengelle. Kirkon katto on lievästi viistetty, sisäänkäynti on toisen kaaren keskiosassa. Vastakkaisen alttariseinän kaari on katkaistu ja siirretty keskeltä taemmas alttarin valaisemiseksi molemmilta sivuilta.[1] Kaarevien seinien muodostamassa soikiossa voi nähdä kristillisenä symbolina joko kalan tai silmän.[3]
Sisätilat ja esineistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alttarilla on kuvanveistäjä Kain Tapperin koivusta veistämä abstrakti[3] reliefi Golgatan kallio vuodelta 1961. Kirkon 39-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1961.[1]
Kirkon tekstiilit suunnitteli Dora Jung ja kynttilänjalat sekä kolehtihaavi- ja seppeletelineet Bertel Gardberg.[4]
Kirkon esineistöön kuuluu vaivaispoika, jonka seurakunta on saanut lahjoituksena vuonna 1848. Oikeaa kättään ojentava, siniseen takkiin pukeutunut vaivaispoika on ilmeisesti Heikki Mikkilän veistämä. Sillä on rinnassaan aukko rahalahjoituksia varten. Alun perin vaivaispoika sijoitettiin kirkon portille. Vuodesta 1873 lähtien se sijaitsi kellotapulin seinustalla, ja säästyi siten kirkon palosta. Vuonna 1997 eräjärveläinen Sari Äkräs entisöi vaivaispojan, ja samassa yhteydessä vaivaispoika siirrettiin kirkon pääoven yhteyteen. Veistos on 133 senttimetriä korkea.[5]
Kirkon yhteydessä sijaitsee seurakuntasali, joka soveltuu 40 hengen tilaisuuksien järjestämiseen.[2]
Kellotapuli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon vieressä on rakennusmestari Matti Åkerblomin vuonna 1780 rakentama barokkityylinen puinen kellotapuli, jonka kellot ovat vuosilta 1781 ja 1826. [1] Kaksinivelinen, sipulihuippuinen kellotapuli edustaa Åkerblomille luonteenomaista lounaissuomalaista tapulityyppiä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 224. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1
- ↑ a b Oriveden kirkko Oriveden seurakunta. Viitattu 3.6.2024.
- ↑ a b c Mikä on Pirkanmaan kaunein kirkko? Äänestä suosikkiasi tästä – ”Puhuttelee sadan vuoden takaakin täyttä häkää” Aamulehti. 8.4.2023. Viitattu 3.6.2024.
- ↑ a b c d e Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Oriveden kirkko Museovirasto. Viitattu 3.6.2024.
- ↑ Santaholma, Kaija: Vaivaisukot Tummatukka ja kirkinäijä, s. 128. Kustantajat Sarmala Oy/Rakennusalan kustantajat, 2001. ISBN 951-664-078-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oriveden kirkko Wikimedia Commonsissa
