Orava järv
| Orava järv | |
|---|---|
_2.JPG) Näkymä järvelle heinäkuussa 2008 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Mädajõen valuma-alue |
| Laskuoja | Kamnitsa oja Rebasmäe ojaan |
| Järvinumero | VEE2130400 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 63 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 2,011 km [1] |
| Pinta-ala | 12,1 ha [1] |
| Tilavuus | 0,0004356 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 3,6 m [1] |
| Suurin syvyys | 12,5 m mpy. [1] |
| Valuma-alue | 4,3 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Orava järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Orava järv (myös Orava Mõisajärv, Oravamõisa [2]) on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa Oravan kylässä sijaitseva järvi. Se on yksi kylän kolmesta järvestä.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi asettuu itä-länsisuuntaisena Oravan kylän luoteispuolelle. Järven pinta-ala on 12,1 hehtaaria ja se on 900 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3,6 metriä ja suurin syvyys 12,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven itäpuoliskon keskellä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,000436 kuutiokilometriä eli 0,436 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 2,0 kilometriä ja rannat ovat pääasiassa asuinaluetta tai niittyä, mutta muussa osissa rannat ovat puuston peitossa. Järven lähiympäristössä sijaitsee kymmenen asuintaloa sekä muita kylän rakennuksia.[1][2][3]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]
Vedenväri voi vaihdella kellertävänvihreästä oliivinvihreään ja vihertävänkeltaiseen. Näkösyvyys vaihtelee 0,5–1,1 metriä. Järvessä on mutapohja, mutta pohjois- ja etelärannoilla on hiekkapohja. Järvi lämpötilakerrostuu voimakkaasti ja johtuen suuresta ravinnepitoisuuksista, alusvesi muuttuu hapettomaksi 3,5 metrin syvyydessä sijaitsevan harppauskerroksen alapuolelta. Järvi vaikuttaa muutenkin huonokuntoiselta, koska sinilevät kukkivat siinä usein. Vesikasvillisuutta invetoitaessa vuonna 1974 tavattiin 26 eri kasvilajia. Vaikka järvi kärsii hapettomuudesta, on siinä paljon kalaa. Järvessä on eniten särkeä, mutta siinä tavataan myös ruutanaa ja haukea. Järvessä elänyt rapukanta on kadonnut.[3]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa se kuuluu Rebastemäe ojan valuma-alueeseen, joka on puolestaan Võhandu jõen sivuhaaran Mädajõen sivu-uoma. Se on yksi kylän kolmesta järvestä, joista kaksi muuta ovat Solda järv ja Mustjärv [4]. Järvestä laskee lyhyt oja Soldan järveen, jotka laskevat yhdessä Mustjärven kanssa Kamnitsan ojaa myöten pohjoiseen päin. Kamnistan kylän jälkeen se yhtyy Rebasmäe ojaan, joka jatkaa Mädajõgena yhtyen Võhandu jõgeen. Järven valuma-alueen laajuus on 4,3 neliökilometriä. Võhandu jõgena, joka laskee Kuumajärveen, joka siis on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1]
-
Näkymä heinäkuussa 2011 -
Uimapaikalla järven kaakkoisrannalla heinäkuussa 2008
_1.JPG)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Keskkonnaregister: Orava järv (vee2130400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Mäemets, Aare: Eesti NSV järved ja nende kaitse, kalapeedia.et, 1977, viitattu 16.4.2017
- ↑ Orava, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 30.9.2020