Operaatio Oboe 2
Operaatio Oboe 2 | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa | |||||||||||
Liittoutuneiden joukot tekemässä maihinnousua.
| |||||||||||
| |||||||||||
Osapuolet | |||||||||||
Vahvuudet | |||||||||||
30 000 |
|||||||||||
Tappiot | |||||||||||
229 kaatunutta |
1 800 kaatunutta | ||||||||||
Operaatio Oboe Two oli liittoutuneiden koodinimi operaatio Oboeen kuuluvassa operaatiossa, jonka tavoitteena oli vallata Japanin Kaakkois-Aasiassa valloittamat alueet takaisin. Oboe Two oli operaation kolmas ja viimeinen vaihe, jossa liittoutuneiden tavoitteena oli vallata Balikpapanin öljykentät takaisin japanilaisilta.[1][2]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Borneon taistelujen jälkeen vuonna 1942 Japani sai haltuunsa Balikpapanin öljykentät Borneon saaren itärannikolla.[3] Vuonna 1945 liittoutuneiden aloittaman Operaatio Oboen, yhtenä tavoitteena oli vallata Balikpapan takaisin japanilaisilta.
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurimpaan operaatioon Balikpapanilla osallistui liittoutuneiden yli 33 000 hengen armeija. 1. heinäkuuta 1945 Australian maavoimat laskeutuivat muutaman kilometrin päähän Balikpapanista. Maavoimat sai tulitukea ilma- ja merivoimilta ja japanilaiset eivät pystyneet vastaamaan liittoutuneiden hyökkäykseen. Lukumäärältään vähäisemmät japanilaisjoukot olivat alusta alkaen taistelun alakynnessä ja 21. heinäkuuta mennessä japanilaiset joutuivat vetäytymään maan sisäosan viidakoihin. Japanilaiset tekivät viidakosta käsin joitakin iskuja liittoutuneita vastaan, mutta Australian johtama sotilasoperaatio oli liittotuneille menestys.[1][2][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Chen, Peter C.: Borneo Campaign World War II Database. Viitattu 19.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b The landings ww2australia.gov.au. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 19.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Chen, Peter C.: Dutch East Indies Campaign, Borneo World War II Database. Viitattu 19.10.2014. (englanniksi)
- ↑ Balikpapan Australian war memorial. Viitattu 18.10.2014. (englanniksi)