Operaatio Moonshot

Operaatio Moonshot oli Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ohjelma, jonka tarkoituksena oli ottaa käyttöön COVID-19 -viruksen nopea massatestaus Englannissa, jotta maassa voitaisiin järjestää tapahtumia suurille ihmisjoukoille ja samalla pitää virus hallinnassa. British Medical Journal -lehden mukaan ohjelman tavoitteena oli tehdä 10 miljoonaa testiä päivässä vuoteen 2021 mennessä.

Ohjelma herätti huolta sen odotettavissa olevien kustannusten vuoksi - hallituksen vuotaneen asiakirjan mukaan 100 miljardia puntaa, mikä on noin kolme neljäsosaa NHS Englandin vuotuisista kokonaiskustannuksista. Tilastotieteilijät ovat lisäksi varoittaneet, että kun otetaan huomioon kaikkiin testeihin liittyvät epätarkkuudet, tämän mittakaavan massatestaukset voivat aiheuttaa satojatuhansia vääriä positiivisia tuloksia päivässä, mikä johtaa siihen, että hyvin monille ihmisille kerrotaan turhaan, että heillä olisi tartunta.

Lokakuun 22. päivänä 2020 kerrottiin, että hanke oli "sisällytetty" Dido Hardingin johtamaan NHS:n Test and Trace -ohjelmaan. Huhtikuusta 2021 alkaen Yhdistyneessä kuningaskunnassa painotetaan edelleen erityisen paljon massaseulontaa, jossa käytetään lateraalivirtaustestejä, joita on saatavilla kotikäyttöön tarkoitettuina sarjoina.

Kuvaus

Ohjelmaan ehdotettu testi perustui uuden teknologian kehittämiseen sylkinäytteiden tai pyyhkäisynäytteiden antamiseksi positiivisen tai negatiivisen lukeman saamiseksi muutamassa minuutissa sen sijaan, että analyysi vaadittaisiin laboratoriossa, mikä voi kestää useita päiviä. Tiedotusvälineet, kuten Sheffield Telegraph, kuvailivat sitä raskaustestin kaltaiseksi. Tällaisella testillä vältettäisiin pitkät matkat testipaikalle. Operaation alkaessa markkinoilla oli vain PCR:ään perustuvia laboratoriotestejä.

Rakenne

Operaatio kuului Yhdistyneen kuningaskunnan terveys- ja sosiaalihuoltoministeriön (Department of Health and Social Care, DHSC) COVID-19-tutkimukseen. Aluksi se oli erillinen hallituksen ohjelma, mutta lopulta se liitettiin NHS:n kansalliseen T&T-ohjelmaan. Operaatioon perustettiin useita puoliksi itsenäisiä ryhmiä kehittämään ja arvioimaan COVID-19-teknologioita, jotka olivat tuolloin lähinnä kokeellisia ja todistamattomia.

Kunkin ryhmän tehtävänä oli luoda ja kehittää yksi COVID-19-testausmuoto. Kullakin ryhmällä oli akateeminen johtaja, ja se keskittyi kehittämään yhtä teknologiaa: suoraa LAMP-, LAMPore-, massaspektometria-, RNA-LAMP-, hoitopisteen PCR-, koneellisesti luettavia sivuvirtaustestejä ja muita kuin koneellisia sivuvirtaustestejä tai pikatestejä.

Koneisiin perustuvan teknologian luokittelu- ja arviointisuunnitelmia johti Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen TVG (Technical Validation Group) ja ei-koneisiin perustuvaa teknologiaa COVID-19-valvontaryhmä, johon osallistuivat Public Health England, National Health Service, akateemiset/tieteelliset neuvonantajat ja DHSC.

LAMPin kehittämistä johti professori Keith Godfrey Southamptonin yliopistossa.

Oxford Nanopore kehitti LAMPore-nimisen teknologian. Se on saanut sopimuksen miljoonien testien toimittamisesta, jotka perustuvat uuteen testimenetelmään nimeltä transkriptaasisilmukka-amplifikaatio (LAMP), joka on parhaillaan kehitteillä; näiden testien toivotaan tuottavan tuloksen alle tunnissa. Hallitus on myös maksanut 323 miljoonaa puntaa 90 miljoonasta 20 minuutin sylkitestipakkauksesta, kemikaaleista ja 600:sta "Genie HT" -laitteesta, jotka on valmistanut Horshamissa, Sussexissa sijaitseva OptiGene-yritys.

Historia

Britannian pääministeri Boris Johnson ilmoitti hankkeesta Downing Streetin tiedotustilaisuudessa 9. syyskuuta 2020. Johnson ehdotti, että joukkotestaus olisi keino, jonka avulla urheilu- ja viihdepaikat voitaisiin avata uudelleen pandemian alussa tapahtuneen sulkemisen jälkeen ja jotta ihmiset voisivat kokoontua joulujuhliin. Tähän asti tutkijat olivat käyttäneet testejä viruksen suhteen positiivisen tuloksen antaneiden ihmisten tunnistamiseen, mutta Johnson esitteli niin sanotun "Moonshot-lähestymistavan", eli testin, joka osoittaisi negatiivisen tuloksen antaneet ihmiset, jotka eivät aiheuta potentiaalista riskiä muille, ja antaisi heille "vapauden" osallistua tapahtumiin ja kokoontua muiden kanssa "virusta edeltävällä tavalla". Salfordissa, Suur-Manchesterin alueella järjestettäviä sisä- ja ulkotapahtumia koskeva pilottihanke käynnistyy lokakuussa, ja sen jälkeen suunnitellaan kansallista käyttöönottoa. Tuolloin oli kuitenkin epäselvää, millaisia testejä massatestauksessa voitaisiin käyttää, vaikka oli selvää, että kyse voisi olla joko virusantigeenin havaitsemisesta lateraalivirtauksen tai käänteisen transkriptiosilmukan välityksellä tapahtuvan isotermisen amplifikaation avulla. Yhdistyneen kuningaskunnan terveys- ja sosiaalihuoltoministeriön ministerien pyynnöstä Public Health England Porton Downia ja Oxfordin yliopistoa pyydettiin 18. elokuuta kehittämään kliininen tutkimus- ja arviointi-infrastruktuuri, jota tarvitaan lupaavimpien ja suorituskyvyltään parhaiden lateraalivirtauslaitteiden tunnistamiseksi.

Noin viikkoa ennen Johnsonin ilmoitusta terveysministeri Matt Hancock oli ilmoittanut, että hallitus rahoittaisi 500 miljoonalla punnalla sellaisen sylkitestin kehittämistä, joka antaisi tuloksen 20 minuutissa. Tällaisia testejä käytettäisiin työpaikoilla ja vapaa-ajanviettopaikoissa, jotta tiloihin tulevat henkilöt voitaisiin testata säännöllisesti. Ohjelman tavoitteena on tarjota 10 miljoonaa testiä päivässä vuoteen 2021 mennessä, jolloin se pystyy testaamaan koko Yhdistyneen kuningaskunnan väestön viikoittain, ja yleislääkärin vastaanotot ja apteekit helpottavat testien saantia.

Useat yksityisen sektorin yritykset ovat liittyneet ohjelmaan, muun muassa GSK testien toimittamiseksi, AstraZeneca laboratoriokapasiteetin tarjoamiseksi sekä Serco ja G4S varastoinnin ja logistiikan tarjoamiseksi. Yksi hallituksen neuvonantajista pikatesteissä on Harvardin epidemiologi Michael Mina, joka ehdotti samanlaista "moonshotia" Yhdysvalloissa.

Lokakuun 13. päivään 2020 mennessä Salfordin pilottihanketta, jonka alun perin oli tarkoitus kattaa kaikkien 254 000 asukkaan säännölliset testit, oli supistettu huomattavasti, ja hallituslähteiden mukaan se keskittyisi nyt "riskialttiisiin ympäristöihin ja ryhmiin" ja testejä tarjottaisiin asukkaille "joillakin tiheästi asutuilla alueilla". Lokakuun 19. päivänä 2020 hallitus ilmoitti aloittavansa LAMP- ja lateraalivirtaustestejä koskevan pilottihankkeen oireettomalle henkilökunnalle Manchesterin, Southamptonin ja Basingstoken sairaaloissa, ja "pahiten saastuneilla alueilla sijaitsevat koulut, yliopistot ja hoitokodit" aloittavat kokeilun myöhemmin.

Lokakuun 22. päivänä 2020 kerrottiin, että Operation Moonshot oli "sisällytetty" Dido Hardingin johtamaan NHS Test and Trace (NHSTT) -ohjelmaan. Hallituksen lakimiesten oikeudellisessa kirjeessä, jossa vastattiin Good Law Project -järjestön tarjoukseen tutkia yksityisille urakoitsijoille maksettuja valtion rahamääriä, sanottiin seuraavaa: "Project Moonshot Briefing Packissa mainittu ehdotus kehitettiin terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltoministeriön (DHSC) nykyisen NHS Test and Trace -ohjelman rinnalla. NHSTT:n hyväksytty "ydinbudjetti" oli noin 12,1 miljardia puntaa. Project Moonshot Briefing Packissa mainitun ehdotuksen sisältö on sittemmin sisällytetty NHSTT:hen, mikä heijastaa testauksen alan nopeasti muuttuvia ja jatkuvasti kehittyviä poliittisia vaatimuksia. Siihen on alettu viitata osana NHSTT:n 'massatestiohjelmaa'." Ilmoitettujen massatestaussuunnitelmien mukaan jopa 10 prosenttia Englannin väestöstä testataan viikoittain käyttämällä miljoonia Innova-yhtiön valmistamia 30 minuutin sylkitestipakkauksia "paikallisten tautipesäkkeiden hallitsemiseksi". Paikalliset kansanterveysjohtajat olisivat "oikeutettuja saamaan viikoittain testejä määrän, joka vastaa 10 prosenttia heidän väestöstään".

The Guardian -lehti kertoi 5. marraskuuta 2020, että OptiGenen valmistamat ja Salfordissa ja Manchesterissa tehdyssä pilottikokeessa käytetyt nopeat "Direct RT-Lamp" -sylkitestit olivat tunnistaneet vain 46,7 prosenttia tartunnoista, mikä tarkoittaa, että todellisessa ympäristössä yli puolet tartunnan saaneista olisi virheellisesti sanonut olevansa virusvapaita. DHSC:n tutkijan mukaan on virheellistä väittää, että testien herkkyys on heikko, sillä äskettäinen kokeilu osoitti, että tekninen herkkyys on lähes 80 prosenttia ja että se nousee yli 96 prosenttiin henkilöillä, joilla on korkeampi viruskuormitus, mikä tekee testeistä tärkeitä tartuntavaiheessa olevien henkilöiden havaitsemisessa. Haasteena on nyt ymmärtää syyt siihen, miksi yhdessä arvioinnissa väitetty herkkyys eroaa useiden muiden arvioiden herkkyydestä.

Vastaanotto

Tutkijat ja terveysalan asiantuntijat suhtautuivat ilmoitukseen nopeasti kriittisesti ja epäilivät, onko useiden miljoonien ihmisten testaaminen päivittäin nopealla aikataululla mahdollista silloisella laboratoriokapasiteetilla. Hallituksen tieteellinen pääneuvonantaja Sir Patrick Vallance sanoi, että olisi "täysin väärin olettaa, että tämä on täysin mahdollista", kun taas Englannin apulaisylilääkäri Jenny Harries sanoi, että ohjelman onnistuminen riippuisi siitä, miten se hoidetaan.

Oppositiopoliitikot, muun muassa varjohallituksen terveysministeri Jonathan Ashworth, kyseenalaistivat ohjelman toteuttamiskelpoisuuden, kun järjestelmä jo nyt kamppailee selviytyäkseen siltä vaadittavasta testimäärästä. Liikenneministeri Grant Shapps vastasi huolenaiheisiin sanomalla, että järjestelmän toteuttamiseen tarvittavaa teknologiaa ei vielä ole olemassa.

Huoli ohjelmien yksityistämisestä ja kustannuksista

British Medical Journal siteerasi 10. syyskuuta 2020 vuotanutta asiakirjaa, jossa ennustettiin, että prosessi maksaisi 100 miljardia puntaa, mikä on suhteellisen lähellä NHS Englandin 130 miljardin punnan vuotuisia kokonaiskustannuksia. Kommentteja herätti se, että suunnitelmiin näytti kuuluvan, että merkittävä osa tästä summasta maksettaisiin yksityisille yrityksille. Devi Sridhar (Edinburghin yliopisto) sanoi: "On perusteltua antaa lisämiljardit NHS:lle ja pyytää sitä tuottamaan tuloksia. Olen huolissani näiden sopimusten tarjouskilpailumenettelystä. Hankintaprosessi ei ole selkeä, ja se mahdollistaa sen, että monet ihmiset rikastuvat tästä kriisistä." Maailman terveysjärjestön entinen johtaja Anthony Costello puhui Twitterissä "kosmisen mittakaavan tuhlauksesta/korruptiosta". Martin McKee, Lontoon hygienia- ja trooppisen lääketieteen korkeakoulun Euroopan kansanterveyden professori, ihmetteli, millaista parlamentaarista valvontaa menoihin kohdistuu.

Glasgow'n, St Andrewsin ja Newcastlen yliopistojen tutkijat sanoivat Journal of the Royal Society of Medicine -lehdessä, että päätös erottaa paikalliset kansanterveyslaitokset ja yleislääkärit yksityisen sektorin testausjärjestelmästä on johtanut "tautipesäkkeiden hallinnan viivästymiseen": "Huolimatta tämän suurelta osin yksityisen, pitkälle keskitetyn NHS:n Test and Trace -järjestelmän puutteista on raportoitu, että hallitus aikoo laajentaa testausta siten, että koko väestö testataan viikoittain. Deloitte ja joukko kaupallisia yrityksiä ovat tehneet sopimuksen testien toimittamisesta operaatio Moonshotin puitteissa. Suunnitelmana on lisätä testien määrää 10 miljoonaan päivässä 100 miljardin punnan kustannuksella, joka on 70 prosenttia Englannin NHS:n vuotuisesta budjetista. ... Kehotamme Westminsterin hallitusta lopettamaan testien yksityistämisen ja palauttamaan ja investoimaan NHS:n perusterveydenhuoltoon, kansanterveyteen ja NHS:n laboratoriopalveluihin sekä ohjaamaan nykyisistä yksityisistä testiohjelmista peräisin olevat resurssit takaisin paikalliseen perusterveydenhuoltoon, paikallisiin NHS:n laboratorioihin ja paikalliseen kansanterveysalaan." The Good Law Project -järjestö aloitti oikeustoimet hallitusta vastaan ja väittää, että ohjelma on lainvastainen, koska siihen "liittyy mahdollisesti valtavia yksityisiä sopimuksia, joista ei välttämättä ole järjestetty tarjouskilpailua, ja se rikkoo hallituksen omia vastinetta rahalle -sääntöjä".

Hallituksen oma tieteellinen neuvoa-antava hätätilaryhmä (SAGE) totesi 31. elokuuta 2020 päivätyssä konsensuslausumassaan, että on tärkeää "varmistaa, että massatestiohjelmasta on lisähyötyä verrattuna siihen, että vastaavat resurssit sijoitetaan i) NHS:n testi- ja jäljitystoiminnan nopeuden ja kattavuuden parantamiseen oireisten tapausten osalta [...] ja ii) positiivisen testin saaneiden henkilöiden itseisolaation ja karanteenin lisäämiseen (tällä hetkellä arviolta < 20 prosenttia noudattaa täysin testejä)"; se lisäsi vielä, että massatestaus voi johtaa tartuntojen vähenemiseen vain, jos positiivisen testin saaneet henkilöt ryhtyvät nopeasti tehokkaaseen eristämiseen." Martin McKee sanoi, että ohjelmassa "keskitytään vain yhteen osaan ongelmaa, testaukseen, eikä siinä sanota mitään siitä, mitä positiivisen tuloksen saaneille tapahtuu, mikä on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että niiden osuus, jotka noudattavat eristysneuvoja, on pieni - osittain siksi, että heille ei ole tarjottu tukea". Hallitus totesi vastauksessaan kyselyihin, että tähän mennessä on sidottu 500 miljoonaa puntaa ja että lopulliset kustannukset eivät vielä ole tiedossa.

Väärien positiivisten tulosten vaara massatesteissä

David Spiegelhalterin (Cambridgen yliopisto) kaltaisten tilastotieteilijöiden esiin nostama kysymys on myös se, että massatestauksen tiedetään tuottavan vääriä positiivisia tuloksia. Professori Jon Deeks (Birminghamin yliopisto, Cochrane) totesi, että vaikka testin spesifisyys olisi 99 prosenttia, mikä tarkoittaa, että vain yksi prosentti terveistä ihmisistä tunnistettaisiin virheellisesti tartunnan saaneiksi, koko Yhdistyneen kuningaskunnan väestön testaaminen johtaisi siihen, että yli puolelle miljoonalle ihmiselle sanottaisiin, että heidän ja heidän kontaktiensa on eristettävä itsensä. Deeksin arvioiden mukaan vääriä positiivisia testituloksia saattaisi lopulta olla enemmän kuin todellisia tartunnan saaneita henkilöitä, mikä olisi 1 000:1. SAGE:n julkaisemassa asiakirjassa esitettiin, että ohjelma voisi johtaa siihen, että 41 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan väestöstä joutuisi kuuden kuukauden kuluessa tarpeettomasti eristämään itsensä väärien positiivisten tulosten vuoksi, ja varoitettiin mahdollisista koulujen sulkemisista ja työntekijöiden palkanmenetyksistä virheellisten testitulosten vuoksi. Kuninkaallinen tilastotieteellinen yhdistys (Royal Statistical Society) toisti 11. syyskuuta 2020 nämä huolet ja varoitti The Times -lehdelle lähettämässään kirjeessä, että suunnitelmassa "ei näytä otettavan huomioon perustavanlaatuisia tilastollisia kysymyksiä" ja että se uhkaa "aiheuttaa henkilökohtaista ja taloudellista vahinkoa kymmenille tuhansille ihmisille".

Väärien negatiivisten tulosten vaara kotitesteissä

Angela Raffle ja Mike Gill kirjoittivat British Medical Journal -lehdessä huhtikuussa 2021 ja kutsuivat Yhdistyneen kuningaskunnan massaseulontamenetelmää "harhaanjohtavaksi politiikaksi, joka ei todennäköisesti vähennä tartuntoja", ja väittivät, että ihmiset saattaisivat "houkutella" käyttämään kotipakkauksia sen sijaan, että he käyttäisivät herkempää PCR-testiä, mikä jättäisi heidät "vääränlaiseen rauhoittumiseen".

Asiantuntemus

Akateemikot, jotka näkivät vuodetut asiakirjat, ilmaisivat huolensa siitä, että "tutkijoiden, kliinikkojen, kansanterveyden ja testaus- ja seulonta-asiantuntijoiden panos on ilmeisen vähäinen". The Guardian kertoi 11. syyskuuta 2020, että suunnitelmista ei ollut kuultu kansallista seulontakomiteaa (National Screening Committee), joka tavallisesti neuvoo hallitusta ja NHS:ää "kaikissa väestön seulontaan liittyvissä kysymyksissä". Allyson Pollock (Newcastlen yliopisto) totesi pitävänsä tätä käsittämättömänä, koska käytettävissä oli monia brittiläisiä asiantuntijoita. Jon Deeks lisäsi: "On erittäin huolestuttavaa, että asiakirjoissa ei näy seulontaan liittyvää asiantuntemusta. Ne ovat liikkeenjohdon konsulttien kirjoittamia."

Katso myös

• Matkailijan koronatesti