Onni E. Helkiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Onni Elias Helkiö (sukunimi vuoteen 1896 Hellman; 20. helmikuuta 1874 Rauman maalaiskunta19. helmikuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen lehtori, säveltäjä ja runoilija.[1]

Helkiön vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Hellman ja Anna Eleonoora Sunelius. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta 1895 ja hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1901 ja tuli filosofian maisteriksi 1913.[2][1]

Helkiö oli ensin Uusimaa-lehden toimittajana Porvoossa ja sen jälkeen suomen- ja ruotsinkielen opettajana Kuopion ja Kokkolan suomalaisissa yhteiskouluissa. Hän oli välillä pariin otteeseen liikealalla sekä opettajana Terijoen suomalaisessa yhteiskoulussa. Vuodesta 1924 Helkiö oli suomenkielen ylimääräisenä nuorempana lehtorina Jyväskylän yhteislyseossa ja vuodesta 1928 lähtien hän oli siellä suomenkielen vanhempana lehtorina. [2][1]

Heikiö pyrki luomaan suomalaisen runousopin jonka perusteita hän hahmotteli 1909 ilmestyneessä kirjassaan Uuden runomittaopin alkeita. Hänen oma runokokoelmansa Runojalkoja sisälsi futurismiin viittaavia piirteitä.

Helkiö oli naimisissa vuodesta 1912 opettaja Hilja Amanda Hätisen kanssa.[1]

  • Uuden runomittaopin alkeita. WSOY 1909
  • Runojalkoja. Otava 1919
  • Raumlaist Knekku, tott ja jekku, osa 1: Rauman kiälest ja sem piälest, muistelmia. Gummerus 1939
  • Raumlaist Knekku, tott ja jekku, osa 2: Lapsuude ajalt, nii, ja se rajalt, muistelmia. Omakustanne, Helsinki 1959
  • Raumlaist Knekku, tott ja jekku, muistelmia, toimittaneet Kalevi Piha ja Jorma Helkiö. Omakustanne, Turku 1990

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Onni Eljas Hellman (Helkiö)
  2. a b Päivästä päivään. 60 v. täyttää..., Helsingin Sanomat, 20.02.1934, nro 49, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.