Onnellisesta elämästä

Onnellisesta elämästä
De vita beata
Teoksen alku vuoden 1543 painoksesta.
Alkuperäisteos
Kirjailija	Seneca nuorempi
Kieli	latina
Genre	filosofia
Julkaistu	n. 54–62
Suomennos
Suomentaja	J. A. Hollo
Kustantaja	WSOY
Julkaistu	1964
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Onnellisesta elämästä (lat. De vita beata) on Seneca nuoremman kirjoittama filosofinen teos, joka käsittelee nimensä mukaisesti sitä kysymystä, kuinka ihminen voi elää onnellista elämää.

Historia

Seneca kirjoitti teoksen joskus vuosien 54–62 välillä. Se on yksi hänen dialogeiksi kutsutuista tutkielmistaan. Seneca osoitti teoksen vanhemmalle veljelleen Galliolle, jolle hän oli osoittanut myös teoksensa Suuttumuksesta. Teos ilmentää Senecan moraalista ajattelua kypsimmillään ja tuo esille tämän stoalaista ajattelua.

Sisältö

Senecan teos on jaettu 28 lukuun. Aluksi Seneca toteaa, että kaikki ihmiset etsivät onnellisuutta, mutta ovat huonoja näkemään, mikä todella tekee elämästä onnellista. Hän tuo esille, että onnellisuuden tavoittelu on järjen tavoittelua. Järjellä hän ei tarkoita pelkästään logiikkaa vaan luonnon (kaikkeuden) toiminnan ymmärtämistä. Seneca esittää, että luonto itsessään on järki (logos). Ihmisten on käytettävä omaa järkeään elääkseen harmoniassa luonnon kanssa. Näin he saavuttavat onnellisuuden.

»Inter omnis Stoicos conuenit, rerum naturae adsentior; ab illa non deerrare et ad illius legem exemplumque formari sapientia est.
Noudatan siten kaikkien stoalaisten tavoin luonnonohjausta; viisautta on se, ettemme eksy pois luonnosta ja että muovaamme itsemme sen lain ja esikuvan mukaisesti.»

Tietyssä mielessä Seneca yhdistää luonnon ja Jumalan toisiinsa. Hänen mukaansa olemme syntyneet ikään kuin luonnon "valtakuntaan", jossa juuri Jumalan totteleminen on vapautta. Kun ihminen "uhmaa taivasta", hän ei tee pyhäinhäväistystä vaan tuhlaa aikaansa.

Senecan moraali perustuu nautintojen ylenkatsomiseen. Nautinnot näyttäytyvät hänelle alhaisina, orjamaisina ja katoavaisina. Seneca ylenkatsoo myös onnen käänteitä. Mikään ulkoinen asia ei saa turmella ihmistä. Hän kuitenkin myöntää, että on olemassa hyväksyttäviä nautintoja, jotka ovat maltillisia, rauhallisia, hillittyjä ja tuskin havaittavissa, ja joihin ihminen suhtautuu välinpitämättömästi. Nämä ovat viisaan ihmisen nautintoja.

Onnellisuus voidaan näin saavuttaa vain seuraamalla hyvettä, joka kaatuu ikään kuin hyvä sotilas, alistuen haavoilleen, laskien arpensa, ja silti ylistäen sotapäällikköä, jonka puolesta kuolee. Kukaan ei voi elää nautinnollisesti elämättä kunniakkaasti. Seneca erottaa toisistaan ne hyveet, jotka saavutetaan vain hankalasti, ja ne hyveet, jotka saavutetaan helposti. Hyvettä ei ole olemassa ilman vaivannäköä.

Rikkautta Seneca ei pidä hyvänä tai huonona itsessään, mutta myöntää sen olevan hyödyksi ja tuovan elämään mukavuutta. Näin viisas valitsee rikkauden mikäli se on mahdollista, mutta ei ole omaisuutensa hallitsema. Näin varallisuus nähdään hyveen työvälineenä, josta voidaan myös antaa muille.

Kirjallisuutta

Suomennos

• Seneca: Onnellisesta elämästä. Teoksessa Seneca, Lucius Annaeus, nuor.: Tutkielmia ja kirjeitä. (Suomentanut J. A. Hollo. Johdannon kirjoittanut Jussi Tenkku. Antiikin klassikot) Porvoo Helsinki: WSOY, 1964. – Sisältää tutkielmat: Viisaan mielenlujuudesta, Lempeydestä, Onnellisesta elämästä, Mielentyyneydestä ja Helvia-äidille, lohduttautumisesta sekä 32 kirjettä.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia

• Seneca: De Vita Beata. Teoksessa Seneca: Volume II. Moral Essays. (De Consolatione ad Marciam. De Vita Beata. De Otio. De Tranquillitate Animi. De Brevitate Vitae. De Consolatione ad Polybium. De Consolatione ad Helviam. Loeb Classical Library 254) Cambridge, MA: Harvard University Press, 1932. ISBN 0674992806

Muuta kirjallisuutta

• Seneca, Lucius Annaeus & Smith, Mary Elizabeth: A Translation of Seneca's De Vita Beata and a Commentary on the Stoic Ideas Therein. Cornell University, 1928.

Aiheesta muualla

• Seneca, Lucius Annaeus: Ad Gallionem de vita beata. The Latin Library. (latinaksi)