Omenakääriäinen
| Omenakääriäinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kääriäismäiset Tortricoidea |
| Heimo: | Kääriäiset Tortricidae |
| Alaheimo: | Kirjokääriäiset Olethreutinae |
| Suku: | Cydia |
| Laji: | pomonella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cydia pomonella |
|
| Katso myös | |
Omenakääriäinen (Cydia pomonella) on pieni perhoslaji, jonka toukat aiheuttavat suurta vahinkoa omenille (Malus) ja muutamille muille hedelmäpuille.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuinen perhonen on noin senttimetrin pituinen. Siiven pohjaväri on punertavan harmaa ja sen poikki kulkee useita, ohuita vaaleanharmaita viiruja, erityisesti siiven keskivaiheilla. Siiven kärkiosassa on laaja ruskeankirjava laikku. Lepäävä perhonen pitää siipiään kattolaskuisesti ruumiin sivuilla.[2]
Täysikasvuinen toukka on reilun senttimetrin pituinen ja mustaa päätä lukuun ottamatta väriltään punertava.
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji on peräisin Euroopasta, mutta levinnyt ihmisen mukana jokseenkin kaikkialle. Aikuiset perhoset lentävät toukokuulta elokuulle, mutta pääasiallinen lentoaika on omenan kukinnan jälkeen kesäkuussa. lajilla on usein kaksi sukupolvea kesän aikana.[3]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kääriäisen toukka kaivertaa omenaan laajan, sen siemenkotaan asti ulottuvan käytävän. Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana puun kaarnan raoissa.
Omenakääriäisen saalistajia luonnossa ovat ainakin seuraavat: Agonum punctiforme, Agulla xanthostigma, Anisodactylus californicus, Calathus ruficollis, maakiitäjäiset (Carabidae), Cheiracanthium mildei, Clivina impressifrons, Diaea dorsata, isopihtihäntä (Forficula auricularia), Harpalus pensylvanicus, Ixeuticus martius, sinitiainen (Cyanistes caeruleus), talitiainen (Parus major), Poecilus cursitor, Pterostichus chalcites, Pterostichus lustrans, aitosysikiitäjäinen (Pterostichus melanarius) ja hopearilli (Zosterops lateralis).[4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukat elävät useissa hedelmäpuissa, erityisesti omenassa ja päärynässä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pihlajanmarjakoi (Argyresthia conjugella)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Omenakääriäinen – Cydia pomonella Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1261
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Tortricidae/Cydia/pomonella/Cydia%20pomonella.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Cydia pomonella (codling moth) (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Omenakääriäinen (Cydia pomonella)
- Ötökkätieto: Omenakääriäinen (Cydia pomonella)
- MTT: Omenakääriäinen (Cydia pomonella)
- Biotus: Omenakääriäinen (Cydia pomonella) (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Cydia pomonella (englanniksi)
- Plantwise: Cydia pomonella (englanniksi)
- Iowa State University, Bug Guide: Species Cydia pomonella - Codling Moth (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Cydia pomonella, the Codling moth (englanniksi)