Olympus E-1
Olympus E-1 on Olympuksen vuonna 2003 esittelemä kamera. Se oli ensimmäinen alusta asti täysin digitaaliseksi suunniteltu järjestelmäkamera.
E-1:ssä käytetään Four Thirds -objektiivikiinnitystä ja -kuvajärjestelmää. Se tarkoittaa, että järjestelmän kenno on pienempi kuin 35 mm:n filmiruutu, joten järjestelmästä on saatu kevyempi ja pienempi kuin kilpailijoiden vastaavista.
Pääpiirteet:
- Kevyempi ja kompaktimpi kuin kilpailevat DSLR-rungot
- 5 megapikseliä CCD
- Magnesium-alumiini runko
- Säänkestävä
- "Supersonic Wave Filter" puhdistaa kennon joka käynnistyskerralla
- USB 2.0 ja Firewire-liitettävyys
- Jatkuva kuvaus 3 ruutua sekunnissa aina 12 ruutuun asti
- Käyttäjän päivitettävissä oleva firmware
Joskus pitkillä valotusajoilla näkyy kirkkaita pisteitä. Ilmiötä kutsutaan pitkän valotuksen kohinaksi. Kytkemällä päälle "noise filter" -tekniikan E-1 poistaa kirkkaat kohdat.
E-1:n kehitystä on kutsuttu myös Olympuksen Zuiko-objektiivinimen elvyttämiseksi, vaikka uuden objektiivisarjan nimi onkin Zuiko Digital. E-1:tä myytiin yleensä sääsuojatun Zuiko Digital 14–54 mm:n 1:2.8–3.5 zoom-objektiivin kanssa.
Olympus jakoi aikaisemmin ilmaiseksi OM-adaptereita, joilla voitiin kytkeä vanhoja OM-kiinnityksellä varustettuja objektiiveja uuteen 4/3-kiinnitykseen. Enää adaptereita ei saa ilmaiseksi, mutta niitä on edelleen saatavana. Adapterilla saadaan käyttöön laaja valikoima vanhempia manuaalitarkenteisia objektiiveja.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympus E-1 Wikimedia Commonsissa
