Olof Prytz
Olof Lars Alarik Prytz (8. tammikuuta 1889 Helsinki – 28. huhtikuuta 1935) oli suomalainen jääkärimajuri.[1][2]
Perhetausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prytzin vanhemmat olivat Suomen valtiokonttorin johtaja, laamanni Lars Knut Prytz[3] ja Agnes Amanda Tavaststjerna.[4]
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prytz kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin uudesta ruotsalaista yhteiskoulusta vuonna 1907 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1908–1915.[1][2]
Jääkärikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liittyi Hän liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 5. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Myöhemmin 31. elokuuta 1915 hänet sijoitettiin juuri perustettuun Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan pataljoonan komentajaksi ensin 2. Jääkärirykmentin täydennyspataljoonaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin 5. Jääkärirykmentin 14. jääkäripataljoonan komentajaksi. Prytz otti osaa sisällissodan taisteluihin Karjalankannaksella.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prytz palveli sisällissodan jälkeen edelleen 5. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Kuopion jalkaväkirykmentti 4 ja viimein Tampereen rykmentti, jossa hän toimi II pataljoonan komentajana. Hän erosi armeija palveluksesta 21. toukokuuta 1921. Hän työskenteli armeijasta eronsa jälkeen pankkivirkailijana ja myöhemmin prokuristina Pohjoismaiden Yhdyspankki osakeyhtiössä Helsingissä. Hänet on haudattu Helsingin vanhalle hautausmaalle.[1][2]
Luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prytz toimi 3. Divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuonna 1919 ja varajäsenenä vuonna 1920. Tampereen rykmentin kunnianeuvoston jäsenenä hän toimi vuonna 1920.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.