Olli Virho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yrjö Olavi (Olli) Virho (synt. Wittenberg, 26. huhtikuuta 1914 Ylivieska - 7. joulukuuta 1972 Turku)[1][2] oli suomalainen urheiluvalmentaja ja liikunnanopettaja. 1950-luvulla hänet tunnettiin juoksuvalmentajana.[3] Virhon oppilas Juhani Tamminen on luonnehtinut häntä "fyysisen valmennuksen neroksi".[4]

Virho kilpaili 1930-luvulla useissa lajeissa kuten kymmenottelussa, uimahypyissä, voimistelussa ja palloilulajeissa, mutta jäi kaikissa piirikunnalliselle tasolle. Virho valmistui voimisteluopettajaksi vuonna 1941, jonka jälkeen hän toimi opettajana useissa oppikouluissa. Hän toimi myös SVUL:n aluevalmentajana Kymenlaaksossa, Savossa, Helsingissä. Vuodesta 1949 lähtien Virho työskenteli SVUL:n Satakunnan piirin yleisurheiluvalmentajana. Virho työskenteli myös Porissa Rosenlewin tehtaan sosiaalipäällikkönä ja toimi samalla tehtaan urheiluseuran RU-38:n juoksuvalmentajana. Hänen valmennettaviinsa kuuluivat muun muassa Rolf Haikkola, Ilmari Taipale ja Urho Julin.[3][2]

Kesällä 1953 Virho toimi myös Suomessa kilpailleen kolmiloikan olympiavoittajan Adhemar Ferreira da Silvan managerina. Virho jouti lopulta jättämään tehtävänäs Porissa, kun häntä syytettiin taloudellisten epäselvyyksien ohella urheilun amatöörisääntöjen rikkomisesta. Porista Virho siirtyi Espanjaan, jossa hänestä tuli Juan Antonio Samaranchin kutsusta Katalonian provinssin yleisurheiluvalmentaja tähtäimenään kaupungissa 1955 järjestettävät Välimeren kisat. Virhon tunnetuin valmennettava Kataloniassa oli Rooman olympialaisiin 1960 osallistunut 1 500 metrin juoksija Tomás Barris.[3]

Suomeen palattuaan Virho työskenteli liikunnanopettajana Harjavallan keskikoulussa, Helsingin V yhteiskoulussa sekä viimeksi Turussa Juhana Herttuan yhteiskoulussa.[3][5] Vuonna 1962 Virho oli Kalevi Lehtovirran ohella TPS:n jalkapallojoukkueen toinen päävalmentaja.[6] Virho kuoli Turussa 58-vuotiaana joulukuussa 1972. Hänet on haudattu Turun hautausmaahan.[1]

  1. a b Haku | Yrjö Olavi Virho Hautakartta. 2022. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 28.11.2024.
  2. a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 14.12.1972, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.11.2024.
  3. a b c d Kanerva, Juha: Itsenäiseksi rimpuilevan Katalonian pitkä yhteinen urheiluhistoria Suomen kanssa 14.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 28.11.2024.
  4. Nurmi, Teemu: Tami: Juuso Wahlstenille pitää saada nimikkokenttä Turkuun 31.12.2017. Turkulainen. Viitattu 28.11.2024.
  5. Virmavirta, Reijo: Jokilaakson koulu : Harjavallan koululaitoksen kehitys vuosina 1880–1980, s. 138. Harjavalta: Harjavallan kaupunki, 1980.
  6. Historia TPS. Viitattu 28.11.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]