Olli Tammilehto

Olli Tammilehto

Olli Tammilehto (s. 1951) on suomalainen vapaa kirjoittaja ja tutkija. Tammilehdon kirjoitukset käsittelevät esimerkiksi globalisaatiota, ekofilosofiaa, ekologisen kriisin ja ilmastonmuutoksen syitä, taloudellista ja poliittista ajattelua, yhteiskunnallisia liikkeitä sekä nopeita ja syvällisiä yhteiskunnallisia muutoksia.

Näkemykset

Tammilehto tunnetaan kehityskriittisistä mielipiteistään. Tammilehdon mukaan globalisaatio kurjistaa kehitysmaiden köyhien ihmisten elinoloja. Hän suhtautuu kriittisesti moderniin teknologiaan ja pitää kapitalismia tuhoisana yhteiskuntajärjestelmänä. Tammilehto kannattaa demokratiaa, mutta hänen mielestään demokratia nykyisessä muodossaan ei toimi.

Tammilehto ei kirjoita kovin suoraan siitä, minkälainen yhteiskunnan pitäisi olla, mutta hänen kirjoituksistaan hahmottuu hänen mielipiteensä nykyistä paremmasta yhteiskunnasta suoraa demokratiaa harjoittavien yhteisöjen liittokuntana, jossa talous on yhdennetty muuhun yhteiskuntaan, jossa nykytekniikka käytetään valikoiden ja varovaisuusperiaatetta noudattaen ja osa siitä on korvattu ihmiskeskeisellä ympäristömyötäisellä tekniikalla ja jossa hallinto niveltyy alhaalta ylöspäin rakentuvaan demokratiaan. Tammilehto arvostelee valtahierarkioita ja valtiokoneistoja, joten hänen ajattelunsa on lähellä ekologista anarkismia. Yksi hänen taustavaikuttajistaan on marxilaisuudesta ja anarkismista ammentava ekofilosofi Murray Bookchin. Tammilehto arvostelee Pentti Linkolan ajattelun ihmisvihamielisiä piirteitä. Tammilehdon mukaan ihmiskunnan suuret ongelmat eivät juonnu ihmisluonnosta. Hänen mielestään ihmisissä on kylliksi sellaisia olemuspuolia, jotka tarjoavat pohjan demokraattisen ja ekologisen yhteiskunnan rakentamiseen.

Tammilehto on osallistunut 1970-luvulta alkaen kansalaisliikkeiden toimintaan, kuten Koijärvi-liikkeeseen ja ydinvoiman vastaiseen liikkeeseen. Hän oli mukana Vihreän liiton perustamisvaiheessa, muttei hyväksynyt sen muuttumista puolueeksi. Tärkeä osa hänen ajatteluaan on, että yhteiskunnalliset liikkeet ovat avain muutokseen yhteiskunnassa.

Tammilehto luennoi vuosina 1990-2001 Helsingin yliopiston filosofian laitoksella ympäristöfilosofiasta ja ekologisen kriisin yhteiskunnallisista syistä. Lyhyempiä ekofilosofian kursseja hän luennoi Oulun ja Riian yliopistoissa.

Tammilehdon pääteos on vuonna 1998 ilmestynyt Maailman tilan kootut selitykset, joka on laaja-alainen länsimaisen yhteiskunnan ja ajattelutavan kritiikki. Kirjassa arvioidaan erilaisia yrityksiä selittää maailman ongelmat. Osoitettuaan mielestään vaihtoehtoiset selitysyritykset vääräksi, Tammilehto päätyy arvostelemaan maailman valtakoneistoja. Hänen uusimmat kirjansa Kylmä suihku: Ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos ja Tuhokehitys poikki: Yhteiskunnan olomuodon muutos jatkavat näiden ajatusten kehittelyä ja hahmottavat yhteiskunnan toimintalogiikkaa koskevan nopean muutoksen teoriaa ja tähän pyrkivien yhteiskunnallisten liikkeiden toimintastrategiaa.

Tammilehto kyseenalaisti Suomessa ensimmäisten joukossa syyskuun 11. päivän 2001 iskujen virallisen, Osama bin Ladenin ja kumppanien salaliittoon perustuvan selityksen totuudenmukaisuuden . Hän kirjoitti aiheesta Voima-lehdessä. Hän pitää kolmen pilvenpiirtäjän sortumista lähes vapaata pudotusta vastaavalla nopeudella lentokoneiden törmäyksen ja tulipalojen seurauksena fysikaalisesti mahdottomana. Hän ei kuitenkaan väitä tietävänsä tarkkaan kenen toimesta terroriteot suoritettiin. Hänellä ei ole valmista "salaliittoteoriaa" toisin kuin virallisen teorian kannattajilla: vallitseva teoriahan kertoo bin Ladenin johtamasta salaliitosta.

Tammilehto on vuodesta 2022 lähtien keskittynyt sodan ja rauhan tematiikkaan. Hän on julkaissut yli 40 artikkelia ja blogikirjoitusta, jotka käsittelevät ydinsodan vaaraa, Natoa ja USA:n ja Suomen puolustusyhteistyösopimusta eli DCA:ta. Näistä aiheista hän on myös alustanut erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Tammilehto on palannut sodan ja ympäristötuhon välisten yhteyksien hahmottamiseen, teemaan, jota hän on käsittelyt kirjoissaan Ympäristö ja sota ja Maailman tilan kootut selitykset.

Tammilehdon käsityksen mukaan Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus eivät paranna Suomen turvallisuutta vaan päinvastoin heikentävät sitä: USA:n ja Venäjän välinen jännitys kasvaa, mikä lisää sodan todennäköisyyttä. Hänen mukaansa myös vahingossa tai eskaloitumisen tuloksena syntyvän ydinsodan mahdollisuus kasvaa. Tammilehto on kirjoittanut ydinsodan seurauksena syntyvästä katastrofaalisesta ilmastonmuutoksesta, ydintalvesta: ydinräjähdykset nostaisivat ilmaan valtavan määrän pölyä ja savua, jotka vähentäisivät ratkaisevasti maahan saapuvaa auringon säteilyä. Tämä taas johtaisi ruoan tuotannon romahdukseen.

Tukeutuen moniin länsimaisiin sodankäynnin asiantuntijoihin Tammilehto väittää, että Ukraina ei voi voittaa sotaa Venäjää käytävää sotaa. Siksi asetoimitukset hänen mukaansa vain pitkittävät sotaa ja johtavat kuolonuhrien ja kärsimysten kasvuun sekä yhä laajempaan ympäristötuhoon. Kaiken lisäksi sodan jatkaminen ja siitä seuraava eskaloituminen voivat johtaa USA:n ja Venäjän väliseen ydinsotaan.

Tammilehto oli ennen Nato-päätöstä kutsuttuna asiantuntijana esittämässä näkemyksiään eduskunnan kahdelle valiokunnalle. Hän toimi vuosina 2023-24 aktiivisesti DCA:ta vastustavassa kampanjassa.

Tammilehto osallistui syyskuussa 2024 Pietarissa järjestettyyn rauhankonferenssiin, joka käsitteli lähinnä Itämeren militarisointia. Yhdessä Euroopan ja Pohjois-Amerikan merkittävimmissä rauhanjärjestöissä toimivien aktivistien kanssa hän allekirjoitti yksityishenkilönä julistuksen, jossa kyseenalaistettiin militaristinen turvallisuuskäsitys ja lukuisten Itämeren aluetta koskevien konkreettisten vaatimusten lisäksi vaadittiin ”Ukrainan sodan eskaloitumisen välitöntä lopettamista ja länsivaltoja lopettamaan asetoimitukset Ukrainaan sekä kaikkia osapuolia työskentelemään vilpittömästi konfliktin pysyvän rauhanomaisen ratkaisun puolesta.”

Teokset

• Ympäristö ja sota. Helsinki: Sadankomitea, 1980. ISBN 951-9372-00-8
• Tammilehto, Olli & Tuormaa, Kristiina (toim.): Energia ja ympäristö. Helsinki: Suomen luonnonsuojeluliitto, 1980. ISBN 951-99247-3-6
• Ydinvoima ja työväestö. Helsinki: Kansan sivistystyön liitto, 1981.
• Ekofilosofia, vaihtoehtoliike ja ydinvoima. Helsinki: Ympäristökeskus, 1982. ISBN 951-95769-0-8
• Ydinvoiman terveydelliset vaarat – IVOn ympäristötutkimusten kritiikki. Helsinki: EVY, 1984. ISBN 951-95753-3-2
• Maailman tilan kootut selitykset. (Pystykorvakirja) Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-546-4
• The Effects of the Production and Consumption Patterns of Industrialized Countries on the Environment in the South. Turku: Ympäristö- ja kehitys, 1999. ISBN 951-97061-5-1
• Globalisation and Dimensions of Poverty. Helsinki: Ministry for Foreign Affairs, Department for International Development Cooperation, 2003. ISBN 951-724-402-9
• Yhden taalan kysymys: Globalisaatio ja köyhyyskiista. (Pystykorvakirja) Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2003. ISBN 952-471-221-0
• Rahdin rikokset: Kansainvälisten tavarakuljetusten ekologiset ja yhteiskunnalliset seuraukset. (Into-pamfletti 11) Helsinki: Like: Into, 2009. ISBN 978-952-01-0301-9
• Kylmä suihku: Ilmastokatastrofin torjunta ja nopea yhteiskunnallinen muutos. Helsinki: Into-Kustannus, 2012. ISBN 978-952-264-158-8
• Tuhokehitys poikki: Yhteiskunnan olomuodon muutos. Helsinki: Into-Kustannus, 2017. ISBN 978-952-264-762-7

Toimitetut kirjat

• Energia ja ympäristö. Helsinki: Suomen luonnonsuojeluliitto, 1980. ISBN 951-99247-3-6
• Uraani ja ympäristö : uraanilouhinnan vaarat ja vaihtoehdot Lapissa. Helsinki: Energiapoliittinen yhdistys - Vaihtoehto ydinvoimalle ry, 1981.
• Kun edustajat eivät riitä: Kansalaistoiminnan opas. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15630-2
• Hakkarainen, Outi & Tammilehto, Olli & Wallgren, Thomas (toim.): Imperiumin ulkopuolelta: Kehityskriittisiä puheenvuoroja. (Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen julkaisusarja no 7) Helsinki: Gaudeamus, 1991. ISBN 951-662-520-7
• Brusin-Niemi, Pirjo et al (toim.): Alkuperäiskansat ja öljy. Turku: Uhanalaisten kansojen ja kulttuurien puolesta, 2000. ISBN 951-98239-1-3

Aiheesta muualla

• Tammilehdon kotisivut.