Olli-Pekka Vehviläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olli-Pekka Vehviläinen (4. kesäkuuta 1933 Helsinki – 13. tammikuuta 2024 Tampere)[1][2] oli suomalainen historiantutkija ja professori. Hän oli vuodesta 1973 Tampereen yliopiston yleisen historian professori ja 1967–1998 Helsingin yliopiston yleinen historian dosentti. Hän tutki Saksan 1930–1940-luvun ulko- ja sisäpolitiikkaa.[3]

Vehviläinen oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1994.[4] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.[5]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rajamäen tehtaat 1888–1963: (Nurmijärvi), Rajamäen tehtaat, 1963.
  • Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933–1934: Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen, WSOY, 1966 (väitöskirja)
  • Hiivan tarina: Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885–1970. Suomen hiivatehtaitten myyntiyhdistys, 1970
  • Eine Front wider Hitler?: Das Dritte Reich und die Entstehung des französisch-sowjetischen Beistandsabkommens 1934–1935, 1971. (Tampereen yliopisto: Historian laitos 2).
  • Savonlinnan kaupungin historia 3, Savonlinnan kaupunki 1876–1976, Savonlinnan kaupunki, 1978
  • Jatkosodan kujanjuoksu. WSOY, 1982 ISBN 951-0-11164-3
  • Oy Lahden polttimo ab 1883–1983. Olli Vehviläinen. Lahden polttimo, 1983 ISBN 951-99470-4-3 (sid.), ISBN 951-99470-5-1 (nid.).
  • Työväen historiaa ja perinnettä. 1, Työväen historiaa ja perinnettä, toim. Jouko Jaakkola ja Olli Vehviläinen . Työväen historian ja perinteen tutkimusseura, 1985 (Väki voimakas 1, ISSN 0782-2332). ISBN 951-99655-9-9.
  • Näkökulmia työväen ammatilliseen ja paikalliseen historiaan, toim. Markku Hyrkkänen, Olli Vehviläinen ja Juha Hannikainen . Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 1987 (Väki voimakas 3, ISSN 0782-2332). ISBN 951-99914-4-1.
  • Yksi sota, monta näkemystä: suomalais-neuvostoliittolainen talvisotasymposium Tampereella 18.–19.11.1989, Jarmo Peltola ja Olli Vehviläinen (toim.). Tampereen yliopisto, 1990. (Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen julkaisuja 15, ISSN 0358-9498;). ISBN 951-44-2819-6.
  • Hungary 1956, Paula Hihnala & Olli Vehviläinen (toim.). Tampereen yliopisto, 1995. (Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen julkaisuja 19, ISSN 0358-9498). ISBN 951-44-3807-8.
  • Hungary and Finland in the 20th century, Olli Vehviläinen and Attila Pók (toim.). Finnish Literature Society, 2002 (Studia historica 68, ISSN 0081-6493). ISBN 951-746-376-6.
  • Finland in the Second World War: between Germany and Russia, Hampshire: Palgrave, 2002. ISBN 0-333-80149-0.
  • Unkari: maa, kansa, historia, toim. Juhani Huotari ja Olli Vehviläinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 871, ISSN 0355-1768). ISBN 951-746-252-2.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 11.2.2024, s. B 28.
  2. ↑ Veli-Matti Autio: Suomen Historiallisen Seuran matrikkeli 1875–2007, s. 216. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007.
  3. ↑ Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 12
  4. ↑ Varsinaiset jäsenet Suomalainen tiedeakatemia. Viitattu 21.2.2016.
  5. ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku (Olli-Pekka Vehviläinen) Hautahaku.fi. Viitattu 13.11.2024.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olli-Pekka_Vehviläinen&oldid=22824224”