Olla Teräsvuori

Konrad Gabriel (Olla) Teräsvuori (sukunimi vuoteen 1906 Ståhlberg; 27. joulukuuta 1888 Kuopio – 11. kesäkuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen kansansivistystyön edistäjä ja runoilija.

Teräsvuoren vanhemmat olivat tullitarkastaja Henrik Gabriel Ståhlberg ja Beda Josefina Jack. Hän pääsi ylioppilaaksi 1908 Helsingin normaalilyseosta ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1914.

Teräsvuori toimi vuodesta 1922 Joensuun Vapaaopiston johtajana. Hänen johdollaan opiston toiminta laajeni koko Pohjois-Karjalaan jonne perustettiin yli sata opintokerhoa. Kun vuoden 1927 työväenopistolaki esti Joensuun Vapaaopistoa toimimasta enää koko maakunnan alueella Teräsvuori perusti opintokerhotoimintaa hoitamaan Rajaseudun Kansankorkeakoulu-Yhdistyksen (RK-Y:n). Koko Suomen tasolla opintokerhojen toimintaa johtivat Valistusjärjestöjen Opintotoimikunta ja Suomalainen Luentotoimisto. Teräsvuoresta tuli 1942 jälkimmäisen järjestön opintokerhosihteeri ja 1943 kun järjestöt yhdistyivät Opintotoiminnan Keskusliitoksi hänet valittiin uuden liiton toiminnanjohtajaksi. Teräsvuoren kaudella valtionapua saavien opintokerhojen määrä Suomessa kaksinkertaistui yli tuhanteen. Vuonna 1947 perustettiin Opintokerholainen-lehti jonka päätoimittajana Teräsvuori toimi. Hän kuului myös jäsenenä opintokerholakikomitaan joka jätti mietintönsä 1949.

Teräsvuori oli myös filatelian harrastaja. Hän kirjoitti postimerkkien keräilystä artikkeleita, toimitti kahden vuoden ajan Suomen Postimerkkilehteä ja julkaisi 1918 ensimmäisen suomenkielisen postimerkkikeräilyn käsikirjan.

Olla Teräsvuori oli naimisissa vuodesta 1915 Aino Lempi Hongiston (1887–1979) kanssa. Teräsvuori kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen kesäkuussa 1953. Teräsvuorella oli kuollessaan työn alla kansanrunoutta käsitellyt väitöskirja joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Aino Teräsvuoren kuoltua perustettiin hänen testamenttinsa pohjalta 1980 Aino ja Olla Teräsvuoren säätiö joka tukee Pohjois-Karjalassa tapahtuvaa kansansivistystyötä.

Runokokoelmia

• Uskon sankari ynnä muita runokertomuksia. Edistysseurojen kustannus oy, Helsinki 1921
• Syksystä suvehen. Lauluja ja runotarinoita. Tekijä, Joensuu 1930
• Kuplia. Lauluja, unia, toiveita ja tarinoita. Tekijä, Joensuu 1937
• Olli Tiaisen päivänä 7.XI.1939, runoja. Tekijä, Joensuu 1939, 2. painos Pohjois-Karjalan Keskus-Vapaaopisto 1939
• Kotiseudun tervehdys sodasta palaaville, runoja. Pohjois-Karjalan sk-piiri, Joensuu 1942

Muuta kirjallista tuotantoa

• Postimerkkienkeräiljän opas, Justus Anderssenin, Henrik Dethloffin y. m. mukaan. WSOY 1918, 2. lisätty painos nimellä Postimerkkeilijän opas, WSOY 1929
• Rajaseudun kansankorkeakoulu : Joensuuhun rakennettava kansansivistysahjo. Joensuun vapaaopisto, Joensuu 1924
• Pohjois-Karjalan läänin keskusvapaaopisto : aloite rajaseudun vapaan valistustoiminnan keskittämiseksi. Joensuun vapaaopisto, Helsinki 1924
• Pohjois-Karjala kaunokirjailijain innoittajana ja kynänkohteena : havaintoja ja viittauksia. Tekijä, Joensuu 1931
• Suomen Sveitsi : lisiä kirjoitelmaani "Pohjois-Karjala kaunokirjailijain innoittajana ja kynänkohteena". Helsinki 1932
• Pohjois-Karjalan opintokerhojärjestö kymmenvuotias : kiintoisia tietoja Joensuun keskus-vapaaopiston alkuhistoriasta. Joensuu 1933
• Pohjois-Karjala kalevalaisen runon maana. Joensuu 1935
• Vaarojen valkeat : Pohjois-Karjalan opintokerhojen joulukirja 1, Liperin vihko, toimittanut Olla Teräsvuori. Rajaseudun kansankorkeakoulu-yhdistys, Joensuu 1937
• Vaarojen valkeat : Pohjois-Karjalan opintokerhojen joulukirja 2, Kiteen vihko, toimittaneet Olla Teräsvuori, Toivo Lipsanen, Väinö Somerikko. Rajaseudun kansankorkeakoulu-yhdistys, Joensuu 1938
• Vaarojen valkeat : Pohjois-Karjalan opintokerhojen joulukirja 3, Pielisjärven vihko, toimittaneet Tyyne Kärkkäinen, Veikko Nevalainen, Olla Teräsvuori. Rajaseudun kansankorkeakoulu-yhdistys, Joensuu 1939
• Ativon arvoitus. Porvoo 1941
• Opintokerhotoiminta Suomessa 1942 ja Opintotoiminnan keskusliiton perustaminen. Suomalainen luentotoimisto, Helsinki 1943
• Suomensukuiset kansat : opiskeluohjeet opintokerhoille. Opintotoiminnan keskusliitto, Helsinki 1943
• Opintokerhotoiminnan aikataulu ynnä muita opintokerhotyössä hyödyllisiä viitteitä. Suomalainen luentotoimisto, Helsinki 1944, 2. uudistettu painos Opintotoiminnan keskusliitto, Helsinki 1949
• Kansalaiskasvatus : ohjeita ja viitteitä Urho Karhumäen "Nuoren kansalaisen" opiskeluun. Opintotoiminnan keskusliitto, Helsinki 1945
• Opintokerhotoiminnan alkeita. Tekijä, Helsinki 1945
• Talonpojistomme historiaa : ohjeita ja viitteitä Eino Jutikkalan teoksen "Suomen talonpoika kautta aikojen" opiskeluun. Opintotoiminnan keskusliitto, Helsinki 1946
• 333 kysymystä Juri Semjonovin "Maan antimia" opiskelevien opintokerhojen tarpeiksi. Opintotoiminnan keskusliitto, Helsinki 1947
• Kotiseututyö : ohjeita ja viitteitä Esko Aaltosen "Kotiseututyön oppaan" opiskeluun. Opintotoiminnan keskusliitto, Helsinki 1949
• Kaunokirjallisuuden lukemisen taito : viitteitä Lauri Merikallion "Runon veräjälle" -teoksen opiskeluun. Opintotoiminnan keskusliitto, Helsinki 1951
• Isänmaan uusin historia : viitteitä Arvo Inkilän "Nyky-Suomen synty"-teoksen opiskeluun. Opintotoiminnan keskusliiton opiskeluohjeita, Helsinki 1952
• Oljamissa käynti: runontutkimus, keskeneräiseksi jäänyt kansanrunouden alan väitöskirja. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1954

Aiheesta muualla

• Ilman runoja en istuisi tätäkään kirjoittamassa: Menneisyyttä pöyhimässä: Hannele Hakala. Kirjallisuuslehti Sanoja 22.5.2001 (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

• Erkki Kinnunen: Olla Teräsvuori – kirjailija, tutkija, runoilija 1885–1953. Aino ja Olla Teräsvuoren säätiö, Jyväskylä 1997

Lähteet

• Suomen kirjailijat-tietokanta^{[vanhentunut linkki]}
• Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia – Olla Teräsvuori (Arkistoitu – Internet Archive)
• Aino ja Olla Teräsvuoren säätiö: Olla Teräsvuoren elämäntyö