Olkileipä
Olkileipä oli viljan oljista leivottua hätäleipää eli leivän muodossa nautittavaa hätäruokaa. Olkileipä oli huonointa mahdollista hätäleipää. Sen valmistus aloitettiin pilkkomalla oljet silpuksi huhmaressa ja kuivaamalla säkkeihin pantu silppu uunin luona. Kuiva olkisilppu jauhettiin käsikivien avulla, mutta paraskaan mylly ei saanut aikaan hienoa jauhoa, vaan tuotoksena oli liukkaita ja pisteleviä kuituja. Olkijauho ei liuennut kunnolla taikinaan, joten siitä oli mahdotonta muotoilla kunnon leipiä. Siksi taikina levitettiin päreistä tehtyjen vanteiden sisään, paistettiin vanteiden kera ja syötiinkin vanteiden sisältä, sillä leipänäkään leipomukset eivät pysyneet koossa. Olkileipä vahingoitti syöjänsä suolistoa ja pidempään käytettynä altisti huonon ravintosisältönsä vuoksi taudeille.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Iso tietosanakirja. (Osa 4, palstat 1263–1265, hakusana hätäleipä) Helsinki: Otava, 1932.
- ↑ Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, s. 280. (3. painos) Helsinki: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07191-9