Olga Palei

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Olga Valerianovna Palei)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olga Valerianovna ja suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš perheineen.

Olga Valerianovna Palei, os. Karnovitš, ent. von Pistolkors (ven. Олга Валериановна Палей); (2. joulukuuta 1866 Pietari, Venäjän keisarikunta2. helmikuuta 1929 Pariisi, Ranska) oli venäläinen aatelinen ja suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš Romanovin toinen puoliso. Suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš oli keisari Aleksanteri II:n ja keisarinna Maria Aleksandrovnan nuorin poika.[1]

Olga syntyi Olga Valerianovna Karnovitšinä Pietarissa. Hänen solmi ensimmäisen avioliittonsa Erik Augustinovitš von Pistolkorsin kanssa ja sai kolme lasta, Aleksanderin, Olgan ja Mariannan.

Hänestä tuli suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitšin rakastajatar jo tämän ensimmäisen vaimon suuriruhtinatar Aleksandra Georgijevnan, Kreikan kuninkaan Yrjö I ja suuriruhtinatar Olga Konstantinovan tyttären eläessä.

Toisten tietojen mukaan suhde alkoi seitsemän vuotta aviovaimon kuoleman jälkeen vuonna 1898.[1] Aleksandra Georgijevna kuoli toisen lapsensa syntymään jo 21-vuotiaana vuonna 1891.[1]

Olgan ja Pavel Aleksandrovitšin suhde jatkui ja johti heidän yhteisen lapsensa syntymään vuonna 1897, Olgan avioeroon entisestä miehestään ja suureen hoviskandaaliin. Rakastajatar käytti kuolleen aviovaimon perintökoruja julkisesti, mikä aiheutti suurta kohua.[1] Keisari Nikolai II kieltäytyi myöntämästä suuriruhtinas Pavelille lupaa epäsäätyiseen eli morganaattiseen avioliittoon. Pariskunta lähti maapakoon, suuriruhtinas Pavelilta riistettiin kaikki hänen arvonimensä, tittelinsä ja etuoikeutensa sekä heille annettiin maahantulokielto Venäjälle.[1]

Vuonna 1902 pariskunta avioitui Livornossa ja asettui asumaan palatsiin Boulogne-sur-Seine'een lähellä Pariisia. Olga jäi vaille venäläistä arvonimeä, mutta Baijerin prinssi Luitpold Wittelsbach myönsi hänelle Hohenfelsenin kreivittären arvon vuonna 1904.

Olga ja Pavel saivat yhteensä kolme lasta:

Ensimmäisestä avioliitostaan Aleksandra Georgijevnan kanssa suuriruhtinaalla oli kaksi lasta, suuriruhtinatar Maria Pavlovna Romanova ja suuriruhtinas Dmitri Pavlovitš Romanov. Vuonna 1915 perheen sallittiin palata Venäjälle ja he asettuivat Tsarskoje Seloon. Keisari palautti Pavelin aseman ja myönsi Olgalle sekä hänen tyttärilleen ruhtinattaren arvonimen.

Vallankumous ja sen jälkeinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vallankumouksen yhteydessä Olgan ja Pavelin poika Vladimir Palei pidätettiin ja vietiin ensin Kiroviin ja myöhemmin Jekaterinburgiin ja Alapajevskiin, jossa hänet teloitettiin heinäkuussa 1918 useiden muiden keisariperheen sukulaisten kanssa.

Suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš pidätettiin Pietarissa elokuussa 1918, ja tammikuussa 1919 hänet vietiin Pietari-Paavalin linnoitukseen ja ammuttiin yhdessä serkkujensa Dimitri Konstantinovitš Romanovin, Georgi Mihailovitš Romanovin ja Nikolai Mihailovitš Romanovin kanssa. Hänet haudattiin joukkohautaan eikä ruumista koskaan löydetty.[1]

Olga Valerianovna Palei itse sekä hänen tyttärensä Irina ja Natalia pakenivat Venäjältä vuonna 1920 Suomeen. Olga kuoli Pariisissa yhdeksän vuotta Venäjältä lähdön jälkeen.

  • Ruhtinatar Paley, Muistoja Venäjältä 1916–1919. Suomentanut Eino Voionmaa. WSOY 1924, 249 s.[2]