Olga Oinola
.png)
Olga Adéle Oinola, vuoteen 1906 Johansson (2. heinäkuuta 1865 Leppävirta – 6. marraskuuta 1949) oli suomalainen kansakoulunopettaja.[1][2]
Oinolan vanhemmat olivat maanmittari Josef Salomon Johansson ja Gustava Ehnberg. Oinola valmistui tyttökoulusta 1879, jatko-opistosta 1887. Hän teki opintomatkan Saksaan 1911 ja 1913.[1][2]
Oinola oli Helsingin kaupungin yleisen suomalaisen kansakoulun opettaja 1888–1930, tyttöjen ammattikoulun äidinkielen ja terveysopin tuntiopettaja 1905–1923.[1][2]
Hän oli myös monissa luottamustoimissa, kuten kaupunginvaltuuston jäsen (kok.) 1919–1920 ja 1931–1936,[3] köyhäinhoitolautakunnan jäsen vuoteen 1936, Suomalaisen naisliiton keskushallituksen jäsen 1907–1949, puheenjohtaja 1913–1921 ja 1932–1934, Suomen opettajien raittiusliiton varapuheenjohtaja 1922–1932, puheenjohtaja 1932–1935, kunniajäsen 1935, Naisten raittiuskeskuksen varapuheenjohtaja 1921–1939, Naisopettajayhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 1913.[1][2]
Oinolan erityisen kiinnostuksen kohteita olivat yhteiskunnallinen työ, etenkin raittius- ja naisasia.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Aikalaiskirja 1934.
- ↑ a b c d Kuka kukin oli, Wikisource
- ↑ Naiset valistuksen virittäjinä, Konkordialiitto (Arkistoitu – Internet Archive) artikkeli Oinolan elämäntyöstä s. 54–59
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
