Olen itä olen länsi (veistos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pekka Jylhä, Olen itä olen länsi, 1999.

Olen itä olen länsi on Pekka Jylhän veistos Helsingin Talinrannan Kielosaarenpuistossa. Se paljastettiin 27.5.1999.

Teos ja ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksessa on suuri, lehtikullattu pronssilintu, joka kiinnittyy siivestään punaiseksi maalattuun, pylväsmäiseen teräsputkeen. Veistoksen korkeus on noin 5,5 metriä ja linnun siipien väli noin 2 metriä.[1]

Ympäristöteokseen liittyy sen edessä oleva kanaali, joka laskee Itämereen ja jonka äärelle lintu on laskeutumassa.

Itä ja länsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Jylhä kuvailee teoksensa syntyä ja kehitystä tilanteessa, jossa hän vietti lapsuutensa kahden kulttuurin rajalla. ”Lapsuuteni Pohjanmaalla elin itse kahden voimakkaan uskonlahkon välissä jolloin Lestijoki muodosti luonnollisen rajan. Välillä elämä tuntui kuin olisi joutunut elämään kahden erilaisen mielen kanssa. Rajavyöhyke oli toisaalta nollapiste jossa molemmat uskonnot neutralisoituvat ja elämä oli siellä vapaampaa ja iloisempaa.”

Jylhän aikaisempi versio teoksesta on veistos nimeltä Hyökkäys (1992). Se lähtökohtana on Eetu Iston maalaus Hyökkäys (1899).[1]

Taiteilijan tulkinnan mukaan ”Siinä musta, kaksipäinen lintuaihe lähinnä käsittelee uhkaa ja pelkoa. Olen länsi olen itä, korkealla taivaalla lentävä kultainen lintu ilmentää uutta mahdollisuutta luoda omaa itsenäistä kulttuuria niin kuin linnun lento, joka piirtää persoonallista viivaa kahden voimakkaan kulttuurin välissä.”[1]

Mika Waltarin Johannes Angelos -romaanin päähenkilö toteaa:

”Kukako olen. Olen länsi ja itä. Olen palaamaton menneisyys. Olen usko vailla toivoa. Olen Kreikan veri lännen ruumiissa.”[2]

Kaksoiskotka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kaksipäinen kotka

Kaksoiskotka tai kaksipäinen kotka on muun muassa vaakunakuvioissa, embleemeissä ja veistoksissa esiintyvä kaksipäinen lintu. Kaksipäinen kotka tai kaksoiskotka on erityisesti valtiollisena vertauskuvana käytetty vallan ja sotilaallisen mahdin symboli. Sitä on käytetty useissa eri kulttuureissa ja useina eri aikakausina.

Suomessa Keisarinnankiven (1835) huipussa on kullattu maapallo, jonka päällä on kaksoiskotka.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Olen itä olen länsi Pääkaupunkiseudun palvelukartta. Viitattu 17.11.2014.
  2. ↑ Mika Waltari: ”Tammikuun 27 päivänä 1453”, Johannes Angelos. Wsoy.

Kuvia aiheesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olen_itä_olen_länsi_(veistos)&oldid=20261883”