Okluusiorintama
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Okluusiorintama (< lat. occludere sulkeutua)[1] syntyy, kun matalapaineen vanhetessa kylmä rintama ajaa kiinni lämpimään rintamaan. Tämä nostaa lämpimän ilman ylös. Okluusiorintamassa on monesti enemmän joko kylmän tai lämpimän rintaman piirteitä. Okluusiorintaman sadealueen leveys, sade- ja tuuliolot sekä tuulen ja ilmanpaineen muutokset riippuvat matalapaineen voimasta ja okluusion iästä. Matalapaine syvenee yleensä niin pitkään kuin okluusio jatkuu. Satelliittikuvassa okludoitunut matalapaine näkyy koukkumaisena tai spiraalimaisena pilvenpyörteenä. Hyvin vanha okluusio voi olla yöllä näkymätön mutta saattaa synnyttää päivällä sadekuuroja.
Kylmän ja lämpimän rintaman törmätessä syntyy noin 100–200 km:n levyinen sadealue, joka alkuvaiheessa muistuttaa sääkartalta katsoen Y-kirjaimen kantaa, sitten J-kirjainta. Pistettä, jossa kylmä ja lämmin rintama törmäävät ja haarautuvat, sanotaan okluusiopisteeksi. Okluusiorintamassa on kaksi kylmää ilmamassaa vastakkain ja lämmin ilmamassa näiden yllä. Sen mukaan, kumpi ilmamassa, väistyvä vai etenevä, on kylmempi, okluusiorintamat jaetaan kylmään ja lämpimään okluusioon. Okluusiorintaman loppu on siihen liittyvien pilvien hajaantuminen matalapaineen täyttyessä. Tällöin lämmin ilma on kohonnut linssimäiseksi pisaraksi ilmakehän yläosiin. Jäljelle jää vain kuuropilvistä koostuva pilvipyörre. Kuuropilvet hajoavat lopulta cirruspilviksi. Kesällä sekä kylmä että lämmin okluusio voivat tuoda ukkosta.
Okluusion lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylmä ja lämmin okluusio ovat toistensa peilikuvia sääkartalla ja poikkileikkauksena. Suomessa tavallisemmassa lämpimässä okluusiossa kylmä ilmamassa tunkeutuu kylmempään ilmaan ja nostaa lämpimän ilman ylös. Lämmin okluusio muistuttaa poikkileikkauksessa Y:tä ja on sääkartalla lämpimän rintaman suora jatko. Tämä muistuttaa lämmintä rintamaa. Kylmässä okluusiossa erittäin kylmä ilma tunkeutuu maanpinnalla kylmään ilmaan ja nostaa lämpimän ilman ylös. Kylmä okluusio on monesti kylmän rintaman luonteinen, vaikka siihen monesti liittyykin kerrospilviä. Kylmä okluusio on kuin Y:n peilikuva, ja sääkartalla kylmä okluusio on kylmän rintaman suora jatko. Kylmän rintaman ja okluusion muodostamasta rungosta haarautuu lämmin rintama.
Kylmä okluusio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylmä okluusio muistuttaa lämmintä ja kylmää rintamaa yhdessä tai vain kylmää rintamaa. Kylmään okluusioon liittyy voimakkaita, kumpupilvistä tulevia sadekuuroja, jotka johtuvat ilman rajusta kohoamisesta ilmamassojen rajalla. Tähän rajuun ilman nousuun liittyy voimakas pilvien muodostus ja kapeahko sadealue. Kuuropilviä voi edeltää lämmintä rintamaa muistuttava vyöhyke. Mutta lähempänä matalan keskustaa kylmä okluusio muistuttaa kylmää rintamaa, koska lämmin ilmamassa on noussut niin korkealle, ettei siellä ole enää lämpimän rintaman pilviä. Kuuropilvivyöhyke voi muistuttaa alkuperäisen kylmän rintaman tyypin mukaan joko hidasta tai nopeaa kylmää rintamaa.
Kylmä okluusio on melko harvinainen Suomessa, kesällä yleisin. Talvella kylmät okluusiot ovat tavallisia mannerten itärannikolla, missä mantereelta virtaa kylmää polaari-ilmaa, joka on aina kylmempää kuin meren puolella oleva ilma. Kylmän okluusion poikkileikkaus muistuttaa Y:n peilikuvaa: ensin tulee kylmä ilma, Y:n päällä lämmin ilma ja Y:n jälkeen hyvin kylmä ilma. Pidempi Y:n sivu on kallellaan kylmään ilmaan päin, rintaman etenemissuuntaa vastaan.
Lämmin okluusio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lämpimässä okluusiossa tapahtuu kerrospilvien muodostumista ilman noustessa rauhallisesti ylöspäin laajalla alueella. Lämmin okluusio on lähes sama kuin lämmin rintama. Tämä aiheuttaa tasaista sadetta suhteellisen kauan kestävänä. Sadepilvien jälkeen voi tulla kuurosadetta varsinkin, jos lämmin okluusio on nuori. Kesällä tähänkin rintamatyyppiin voi liittyä kuurosateita tai ukkosia. Lämmin okluusio kehittyy niin, että sen sadepilvialue pyrkii kapenemaan. Lämpimässä okluusiossa voi olla rintamaa edeltävässä kylmässä ilmassa inversiokerros. Kylmän okluusion poikkileikkaus muistuttaa Y-kirjainta: ensin tulee hyvin kylmä ilma, Y:n päällä lämmin ilma ja Y:n jälkeen kylmä ilma. Pidempi Y:n sivu on kallellaan hyvin kylmään ilmaan päin, rintaman etenemissuuntaan.
Neutraali okluusio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neutraali okluusio on näiden välityyppi, jossa on kerrospilvisyyttä ja kuuropilviä. Neutraalissa okluusiossa kahden kylmän ilmamassan lämpötilaero on hyvin pieni. Silti rintamaan liittyy voimakasta sadetta ja tuulen kääntyminen. Neutraalin okluusion poikkileikkaus-Y, jossa oikealla ja vasemmalla puolella ovat kylmät ilmat ja Y:n päällä lämmin ilma, on tasapainoinen.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karttunen, Hannu et al.: ”Luku 11.5 Okluusiorintama”, Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 289. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2