Siirry sisältöön

Okinawan kieli

Wikipediasta
Okinawa
Okinawan kaksi päämurretta Okinawan saarella
Okinawan kaksi päämurretta Okinawan saarella
Oma nimi ウチナーグチ (uchinaaguchi)
Tiedot
Alue Japani Japani (Okinawan saari)
Havaiji Havaiji
Virallinen kieli -
Puhujia 95 000 (2011)
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto katakana
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Japanilaiset kielet
Kieliryhmä Ryūkyū-saarten kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 mis
ISO 639-3 ryu
ISO 639-3 RYU

Okinawan kieli (oma nimi: ウチナーグチ uchinaaguchi) on japanilainen kieli, jota puhutaan Japanissa, eteläisellä Okinawan saarella[1], kuten myös Okinawaa ympäröivillä Keraman, Kume-jiman, Tonakin ja Agunin saarilla sekä muutamilla pienillä saarilla, jotka sijaitsevat itään Okinawan saaresta. Kielellä on noin 95 000 puhujaa, mutta suurin osa puhujista on ikääntyneitä.[2] Havaijilla arvioidaan olevan enintään 50 000 okinawan puhujaa, eli 3 % osavaltion koko väkiluvusta.[3]

Aina vuoteen 1879 saakka, jolloin Japani virallisesti liitti Okinawan osaksi itseään, okinawankielinen kulttuuri oli Japanista itsenäinen. Tämän jälkeen japanilaiset aloittivat kuitenkin harjoittaa assimilaatiopolitiikkaa: kouluissa käytettiin ruumiillista kuritusta sekä häpeärangaistuksia, mikäli lapset eivät puhuneet japania. Sittemmin kielen asema on vahvistunut okinawalaisten keskuudessa ja kielen puhujat ovat alkaneet tekemään elvytystyötä kielen pelastamisen puolesta.[3] Japani ei myöskään enää aktiivisesti pyri kitkemään okinawan kieltä.[4]

Kieltä kirjoitetaan katakanalla.[5]

Sukulaiskielet ja murteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okinawan kieli on sukua japanin kielelle ja sitä on perinteisesti, osittain myös poliittisista syistä, pidetty japanin murteena. Nykykäsityksen mukaan se on kuitenkin erillinen japanilaisiin kieliin kuuluva kieliryhmä, joka voidaan itse jakaa laskutavasta riippuen jopa kuuteen erilliseen kieleen.

Okinawan kielet jakautuvat kahteen pääryhmään: keskinen (standardi, Shuri-Naha) ja eteläinen. Shurin murre standardisoitiin Ryukyun kuningaskunnan aikana kuningas Shō Shinin (1477–1526) valtakaudella. Okinawan kieli oli kuninkaallisten ja aristokraattien käyttämä virallinen kieli. Kaikki aikakauden okinawankieliset laulut ja runot on kirjoitettu Shurin murteella, ja noin 900 000 puhujallaan se on ylivoimaisesti suurin okinawalaiskieli.

Pohjoisen Okinawan puhetta pidetään yleensä erillisenä kielenä.

Labiaali Alveolaari Alveolopalataali Palataali Velaari Glottaali
Norm. Pal. Norm. Lab. Pal.
Nasaali m n ɲ ŋ
Klusiili p | b t | d tɕ | dʑ k | g kʷ | gʷ kʲ | gʲ ʔ
Frikatiivi ɸ s | z ɕ ç h
Tremulantti ɾ
Approksimantti j w

Lähde:[6]

Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Puolisuppea e o
Avoin a

Lähde:[6]

Kielioppi ja sanasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukusanat 1–10 okinawaksi:[7]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
ティーチ ターチ ミーチ ユーチ イチチ ムーチ ナナチ ヤーチ ククヌチ トゥー
/tiichi/ /taachi/ /miichi/ /yuuchi/ /ichichi/ /muuchi/ /nanachi/ /yaachi/ /kukunuchi/ /tuu/

Japaniin verrattuna okinawalla on hieman monimutkaisempi kunnioitustermeihin liittyvä sanasto.[6]

  1. Glottolog 4.4 - Central Okinawan glottolog.org. Viitattu 26.7.2021.
  2. Did you know South-Central Okinawan is severely endangered? Endangered Languages. Viitattu 26.7.2021. (englanniksi)
  3. a b Cultural reconnection could save the Okinawan language from extinction Hawai'i Public Radio. 30.9.2024. Viitattu 2.1.2025. (englanniksi)
  4. Okinawans in Japan - Language Conflict Encyclopedia languageconflict.org. Viitattu 2.1.2025. (englanniksi)
  5. Central Okinawan written with Katakana scriptryu-Kana scriptsource.org. 2025. Viitattu 2.1.2025. (englanniksi)
  6. a b c Okinawan language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 26.7.2021.
  7. Numbers in Okinawan omniglot.com. 2025. Viitattu 2.1.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]