Oine
| Oine | |
|---|---|
| Οἴνη | |
 Artemis Tauropoloksen temppelin rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Oine |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kámpos, Ikaría, Pohjois-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Ikaros, Pohjoisen Egean saaret |
Oine (m.kreik. Οἴνη, Oinē) eli Oinoe (m.kreik. Οἰνόη, Oinoē, lat. Oenoe)[1] oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Ikaroksen saarella (nyk. Ikaría) Kreikassa.[2][3][4] Sen kaupunkikeskus sijaitsi saaren pohjoisrannikolla nykyisen Kámpoksen kylän alueella.[5][6]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oinen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi pienessä, nykyisin nimellä Voutsidés tunnetun joen laaksossa saaren pohjoisrannikolla. Sen akropoliina eli yläkaupunkina toimi kukkula, joka tunnetaan nykyisin nimellä Agía Eiríni kukkulan rinteessä olevan Pyhälle Irenelle omistetun kirkon mukaan. Alakaupunki sijaitsi kukkulan ja meren välisellä alueella.[7]
Oinen kaupunkivaltion arvellaan käsittäneen saaren koko länsiosan, ja näin sen hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 125 neliökilometriä. Ikaroksen saari oli dipolis eli sillä sijaitsi kaksi polista; toinen oli Therma saaren kaakkoisrannikolla.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oine oli Ikaroksen vanhin ja merkittävin kaupunki.[7] Se saattoi olla Joonian Miletoksen siirtokunta, sillä antiikin lähteiden mukaan Ikaroksen saari asutettiin Miletoksesta käsin.[2] Kaupungin nimi saattoi viitata sen ympäristössä viljeltyyn viiniin (οἶνος, oinos).[4][7] Saarelaiset pitivät kaupunkiaan paikkana, jossa Dionysos ensimmäisenä viljeli viiniä, Pramnian viiniä. Se sai nimensä paikalla olleesta Pramne-nimisestä kivestä.[7] Joskus on kuitenkin ehdotettu, että Oinen nimi olisi juontunut siitä, että kaupunki olisikin ollut Attikan Oinoen siirtokunta.[4]
Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Oine kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–429/428 eaa. sekä vielä 425/424 eaa.[2] Oine ja Therma maksoivat liiton jäsenmaksunsa erikseen, toisin sanoen ne eivät olleet dipolis-nimityksestä huolimatta valtioliitossa ainakaan tuohon aikaan.[8] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Oinaios (Οἰναῖος) ja Oinoaios (Οἰνόαιος).[2][4]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen Kámpoksen kylän ympäristöstä on tehty paljon antiikin aikaisia löytöjä. Akropoliilla eli Agía Eirínin kukkulalla on muurien jäänteitä. Löydöksiin lukeutuu myös muun muassa hautareliefejä ja piirtokirjoituksia. Kukkulalla olevien bysanttilaisaikaisen kirkon raunioiden paikalla on ollut varhaisella kristillisellä ajalla rakennettu basilikakirkko.[3] Nykyisen kylän kirkoissa on käytetty antiikin aikaisia pylväitä ja muita osia.[7] Kaupunkiin liittyvät hautausmaat on ajoitettu 400–300-luvuille.[3]
Rannikolla Oinesta noin yhdeksän kilometriä länteen sijainnut Artemis Tauropoloksen temppeli eli Tauropol(e)ion oli todennäköisesti Oinen kaupunkivaltion alueella, vaikka toimikin mitä ilmeisimmin saarelaisten yhteisenä kulttipaikkana. Paikka on ollut kulttikäytössä viimeistään 600-luvulla eaa. ja sen temppeli rakennettiin 500-luvulla eaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Strabon: Geografika XIV s. 639; Athenaios: Deipnosofistai 1.30.
- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”Ikaros; 480. Oine”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 740–741. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”IKARIA (Nikaria) Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d Smith, William: ”Oenoe (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Oinoe Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”61 C2 Oinoe”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ a b c d e Αρχαία Οινόη Ικαρίας Η Ταέχνη στην Ελλάδα. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Ιστορία των Θερμών Visit Therma. Viitattu 1.11.2021.