Oil Pollution Act
| Oil Pollution Act | |
|---|---|
| Vaikutusalue | Yhdysvallat |
| Hyväksytty | 1990 |
| Lainsäädäntö | |
| Ehdotettu | 16. maaliskuuta 1989 |
| Ehdottaja | Walter B. Jones, Sr. |
Oil Pollution Act (OPA) on Yhdysvaltain liittovaltion laki, jonka kongressi hyväksyi vuonna 1990 ja jonka presidentti George H. W. Bush allekirjoitti. Sen tarkoituksena oli nostaa Yhdysvaltain valmiutta estää öljyonnettomuuksia ja reagoida niihin. Laki solmittiin pian Exxon Valdezin onnettomuuden jälkeen.
Tausta ja lain hyväksyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Exxon-öljy-yhtiön säiliöalus M/T Exxon Valdez törmäsi riuttaan Alaskan rannikolla 24. maaliskuuta 1989, ja ympäristöön vuoti miljoonia gallonia öljyä.[1] Onnettomuuden takia lahdella kuoli satojatuhansia eläimiä ja noin 2 100 kilometriä rantaviivaa saastui. Lisäksi onnettomuus vaikutti suuresti Alaskan talouteen.
Onnettomuuden tapahtumisaikaan uudesta öljyvuotoja käsittelevästä laista oli keskusteltu jo noin vuosikymmenen ajan, mutta useita erillisiä lakeja yhdistävää lakia ei ollut saatu sovittua erinäisten erimielisyyksien takia. Exxon Valdezin onnettomuus antoi kuitenkin poliittista voimaa uuden lain säätämiseksi. Vaikka uuden lain takana olivat sekä demokraatit, republikaanit, teollisuuden edustajat ja ympäristöjärjestöt, lain muodostamisesaa kesti 18 kuukautta.[2] Walter B. Jones, Sr. ehdotti sitä 16. maaliskuuta 1989, ja se vahvistettiin 18. elokuuta 1990.[3]
Sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet pitivät tilannetta ja erityisesti öljyonnettomuuden jälkeistä vastuukysymystä ennen Oil Pollution Actia epäselvänä. OPA selvensi liittovaltion roolia ja antoi kolme mahdollisuutta: liittovaltio voi jatkossa ottaa vuodon puhdistamisen kokonaan vastuulleen, valvoa saastuttajan suorittamaa puhdistusta tai jopa johtaa saastuttajan puhdistusta. Laki teki kuitenkin myös vuodon osapuolet vastuuvelvollisiksi kaikista vuodoista tai vuodon uhkista liikennöitävillä vesireiteillä, rannikoilla ja Yhdysvaltain yksinomaisella talousvyöhykkeellä.[4]
OPA lisäsi myös kansallista varautumissuunnitelmaa. Laissa määriteltiin monikerroksinen suunnittelu- ja vastausjärjestelmä öljyonnettomuusvalmiuden nostamiseksi. Jokaisella yhdysvaltalaisella säiliöaluksella, merellisillä öljylaitoksilla ja joillain rannikon laitoksilla oli oltava tarkat valmiussuunnitelma. Ilman hyväksyttyä suunnitelmaa öljyn käsitteleminen, varastoiminen ja kuljettaminen kiellettäisiin.[4]
Ennen OPA:ta oli pitkään kiistelty kaksirunkoisten säiliöalusten hyödyllisyydestä, ja se oli yksi tekijöistä, jotka hidastivat uuden lain määrittelyä. Kaksirunkoisten alusten vaatijat pitivät kaksirunkoisia aluksia turvallisempana, mutta vastustajat kokivat, että kaksirunkoisten alusten vakaus olisi onnettomuustilanteessa huonompi. Lopulta laissa määriteltiin säiliöalusten kaksirunkoisuus, mutta siinä oli pieniä lievennyksiä aluksen koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Vanhoilla aluksille asetettiin erilaisia siirtymävaiheita, ja viimeistään 2015 kaikkien säiliöalusten tulisi olla kaksirunkosia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Oil Pollution Act of 1990 (OPA) 1.8.2013. U.S. Coast Guard. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Mulkern, Anne C.: How Long to Pass an Oil Spill Bill? Try 18 Months NYTimes.com. 13.8.2010. The New York Times Company. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
- ↑ H.R.1465 Thomas. The Library of Congress. Arkistoitu 17.7.2012. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Ramseur, Jonathan L.: Oil Spills in U.S. Coastal Waters: Background, Governance, and Issues for Congress (pdf) (s. 9–12) 30.4.2010. United States Senate Committee on Environment and Public Works. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koko lakiteksti (englanniksi)